Etusivu » Sydänsairauksia, joissa EKG:sta on hyötyä

Sydänsairauksia, joissa EKG:sta on hyötyä

Senkka ja 100 muuta tutkimusta
9.7.2008
Pertti Mustajoki ja Jarmo Kaukua

EKG näyttää erityisen hyvin sydämen rytmin. Rytmissä voi ilmetä monenlaisia häiriöitä. Ne ilmenevät steoskoopilla sydäntä kuunneltaessa tai pulssia koetettaessa liian nopeana tai hitaana sykkeenä tai sykkeen epäsäännöllisyytenä. Tästä voi päätellä jo jotain rytmihäiriöstä, mutta sen tarkempi luonne jää epäselväksi ilman EKG:ta. Rytmihäiriön laatu pitää tietää tarkasti, koska eri rytmihäiriöitä hoidetaan eri tavoin.

Tiheälyöntisyydessä eli takykardiassa sydän lyö liian tiheästi. Syynä voi olla normaalin "sinusrytmin" kiihtyminen tai varsinainen sydämen rytmihäiriö. Takykardiaan voi olla eri syitä, jotka yleensä selviävät EKG-käyrästä «Tiheälyöntiset rytmihäiriöt (takykardiat)»1.

Yleisin rytmihäiriö on eteisvärinä eli lääkärislangilla flimmeri «Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)»2. Siinä syke on epäsäännöllinen. Sydämen eteisten sähkötoiminta on kaoottista sähköimpulssien risteilyä, jolloin EKG:n eteisaktivaatiota kuvaava P-aalto puuttuu kokonaan. Kammiot supistuvat aina, kun jokin kaoottisista impulsseista sattuu johtumaan kammioiden puolelle. Eteisvärinärytmistä on haittaa silloin, kun sydän sen vuoksi laukkaa liian nopeasti. Jos eteisvärinää ei pystytä muuttamaan normaalirytmiksi, syke säädetään lääkkeillä sopivaksi, jolloin rytmin kanssa tulee toimeen varsin hyvin.

EKG näyttää hyvin myös lisälyönnit «Sydämen lisälyönnit»3. Useimmiten tulee vain yksi lisälyönti kerrallaan, joskus pari – kolme peräkkäin. Ne ovat peräisin joko eteisen puolelta tai kammiolihaksesta, ja lisälyönnin lähtökohta on helppo tunnistaa EKG:stä. Lisälyönnin jälkeen on tavallista pidempi tauko, jonka jälkeen syke jatkuu normaalina. Monet aistivat vain tauon eivätkä lainkaan tunne edeltävää lisälyöntiä. Yksittäisiä lisälyöntejä ilmenee lähes kaikilla eivätkä ne yleensä ole merkki mistään sairaudesta.

Tärkeä EKG:n käyttöalue on sydäninfarktin toteaminen «Sydäninfarkti»4. Nauhaan tulee muutoksia, joista voidaan päätellä, missä sydämen osassa sydänlihaskuolio on uhkaamassa ja kuinka laajasta vauriosta on kyse. Nopeus on ratkaisevan tärkeää, sillä mitä nopeammin päästään antamaan hoito, joka liuottaa sepelvaltimossa olevan tulpan, sitä parempi on lopputulos. Rintakipuista potilasta hoitaessaan lääkäri päättää EKG:n perusteella, onko liuotushoito aiheellinen vai ei. Sydäninfarkti voidaan todeta myös verikokeilla (ks. «Troponiini (P-TnT)»5). Jos EKG:n löydös ei ole yksiselitteinen, verikokeilla voidaan sydäninfarktin toteamista tarkentaa.

Joskus sydän lyö liian harvakseltaan «Hitaat rytmihäiriöt (bradyarytmiat )»6. Harvalyöntisyys eli bradykardia voi johtua eri syistä, jotka selviävät EKG-nauhasta. Jos syynä on selvä sydämen sairaus, edessä on yleensä sydämen tahdistimen asennus.