Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Verkkokauppa
 
 

Miesten tutkimuksia (PSA, testosteroni)

Senkka ja 100 muuta tutkimusta
9.7.2008
Pertti Mustajoki ja Jarmo Kaukua

P-PSA (prostata- eli eturauhaskoe)

  • Viitearvot «Viitearvot»1
    • alle 56 vuotta: alle 3,3 µg/l (mikrogrammaa litrassa)
    • 56–59 vuotta: alle 3,8 µg/l
    • 60–63 vuotta: alle 4,8 µg/l
    • 64–67 vuotta: alle 5,8 µg/l
    • yli 67 vuotta: alle 6,2 µg/l

PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. Se on prostatasolujen tuottama valkuaisaine, jota löytyy pieniä määriä veriplasmasta. Muiden kudosten solut eivät tuota samaa proteiinia, joten veressä oleva PSA on peräisin aina prostatasta.

Mitä suurempi prostata on sitä suurempi on plasman PSA-pitoisuus. Iän mukana prostata kasvaa, jonka vuoksi myös viitearvojen yläraja melkein kaksinkertaistuu 56 ikävuoden jälkeen. PSA-arvo suurenee selvästi yli viitearvojen, jos prostata huomattavasti suurenee eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun «Eturauhasen liikakasvu (prostatahyperplasia), eturauhasvaiva»2 seurauksena. Viitearvojen ylittyminen ei siis läheskään aina merkitse syöpää.

Eturauhasen syöpäsolut tuottavat PSA:ta, joten sen pitoisuus suurenee syövän yhteydessä. Mitä korkeampi PSA-arvo on, sitä suurempi on prostatasyövän mahdollisuus. Arvolla 4–10 g/l syövän mahdollisuus on noin 25 % ja arvon ollessa yli 10 g/l runsas 50 %. On huomattava, että alhainen PSA-arvo ei sataprosenttisesti sulje syövän mahdollisuutta pois, koska joskus syöpäsolut eivät tuota tavallista suurempia määriä PSA-proteiinia vereen.

PSA-tutkimusta käytetään pääasiassa todetun eturauhassyövän «Eturauhassyöpä»3 hoitotuloksen seurantaan. Jos ennen hoito suurentuneeksi todettu PSA-arvo normaalistuu hoidon seurauksena, se osoittaa hoidon tehonneen. Jos arvo pysyy alhaisena seurannan aikana, tulos merkitsee, että syöpä ei ole uusiutunut.

PSA-tutkimuksen käyttöä terveiden miesten eturauhassyövän seulonnassa ei suositella, koska koe ei ole osoittautunut siinä tarpeeksi hyväksi. Suurentuneet arvot johtuvat usein muusta syystä kuin syövästä ja toisaalta PSA-arvo ei aina suurene syövästä huolimatta. Lisäksi tiedetään, että suuri osa eturauhassyövistä kasvaa hyvin hitaasti. Hidaskasvuinen syöpä jää niin paikalliseksi, että siitä ei elinaikana aiheudu ongelmia, vaikka hoitoa ei annettaisi.

PSA liikkuu veressä vapaana ja proteiineihin kiinnittyneenä. Monimutkaisemmilla tutkimuksilla on mahdollista mitata näiden molempien osuudet. Tulos ilmoitetaan PSA-suhteena (P-PSA-suh). Syövän yhteydessä vapaan PSA:n osuus on tavallista pienempi, jolloin suhde on keskimäärin 15 %. Jos PSA:n nousu johtuu muista syistä kuin syövästä, suhde on keskimäärin 22 %. Tutkimusta voidaan joissakin tapauksissa käyttää kohonneen PSA-arvon selvittelyyn.

Testosteroni (P-Testo ja P-TestoVL)

  • Viitearvot «Viitearvot»1
    • P-Testo miehet: 10–38 nmol/l (nanomoolia litrassa)
    • P-Testo naiset: 0,4–2 nmol/l
    • P-TestoVL miehet: 155–800 pmol/l (pikomoolia litrassa)
    • P-TestoVL naiset: 9–30 pmol/l

Testosteroni on miesten pääasiallisin sukuhormoni, jota kivekset tuottavat. Ennen murrosikää pojilla on testosteronia yhtä vähän kuin tytöillä. Kivekset alkavat tuottaa testosteronia murrosiässä, ja se jatkuu koko elämän. Vanhemmiten eritys kuitenkin asteittain vähenee niin, että 10–30 prosentilla 50–70-vuotiaista suomalaisista miehistä testosteroniarvo on viitearvojen alarajan alapuolella «Testosteroni ikääntyvillä miehillä»4. Naisilla testosteronia muodostuu pieniä määriä munasarjoissa ja lisämunaisen kuorikerroksessa, minkä vuoksi heilläkin veressä sitä on pieniä määriä.

Kivesten testosteronin tuotto vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Korkeimmillaan veren testosteroniarvo on aamulla. Viitearvot on määritelty aamuarvojen mukaan, joten verinäyte testosteronimittausta varten tulisi ottaa aamupäivällä ennen klo 10. Iltapäivällä otetusta verinäytteestä mitattu tulos voi olla alle viitearvojen, vaikka mitään häiriötä testosteronin tuotannossa ei olisi.

Veressä suurin osa testosteronista on sitoutuneena plasman valkuaisaineisiin ja vain 1–3 prosenttia on vapaana plasman vesiliuoksessa. P-Testo-tutkimus mittaa veren kokonaistestosteronin määrän. Jos hormonia sitovien proteiinien pitoisuudet plasmassa muuttuvat, myös P-Testo-arvo muuttuu, vaikka testosteronin tuotanto olisi normaali. Jos epäillään, että plasman proteiinien pitoisuuden ovat muuttuneet, voidaan käyttää monimutkaisempaa ja kalliimpaa vapaan testosteronin määritystä P-TestoVL. Lyhenteessä VL tarkoittaa "vapaa laskettu". Vapaan testosteronin pitoisuus lasketaan tietyn kaavan perusteella sen jälkeen, kun kokonaistestosteronin ja tärkeimpien testosteronia sitovien proteiinien pitoisuudet on määritetty. Joissakin laboratorioissa käytetään vapaan testosteronin mittaamiseen suoria menetelmiä (P-TestoV), jotka eivät ole yhtä luotettavia kuin P-TestoVL.

Mieshormonin puutostiloja voi esiintyä joidenkin perinnöllisten häiriöiden tai sairauksien seurauksena. Tavallisimmat syyt ovat Klinefelterin oireyhtymän nimellä kulkeva kromosomihäiriö (miehellä kaksi XX-kromosomia), hoitamatta jäänyt piilokives tai muu kiveksen häiriö «Kivesongelmat pojilla»5 ja aivolisäkkeen toiminnan häiriöt.

Jos testosteronin tuotannon häiriö ilmenee jo ennen murrosikää, miespuoliset sukuominaisuudet (sukupuolitoiminta, parrankasvu, äänenmurros jne.) jäävät ilman testosteronihoitoa kehittymättä ja siittiöiden tuotanto ei käynnisty. Jos häiriö ilmaantuu murrosiän jälkeen, hormonin puutos ilmenee pääasiassa sukuvietin hiipumisena ja impotenssina, myös rinnat saattavat suurentua «Rintojen kasvu miehellä (gynekomastia)»6.

Anabolisilla steroideilla «Anaboliset steroidit ja terveys»7 on samanlaisia vaikutuksia kuin testosteronilla, minkä seurauksena ne sotkevat siinä määrin testosteronituotannon säätelyn, että sen tuotanto heikkenee tai lakkaa. Siksi anabolisten steroidien käytön yhteydessä veren testosteroniarvo pienenee.

Ikääntyvillä miehillä testosteronin tuotannon heikkenemiseen voi liittyä erilaisia yleisoireita, kuten väsymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä, unihäiriöitä ja sukupuolista haluttomuutta «Testosteroni ikääntyvillä miehillä»4. Vastaavia oireita esiintyy muistakin syistä, eikä testosteronihoito ole yleispätevä hoitokeino niihin. Jos oireiden lisäksi todetaan selvästi alentunut veren testosteronipitoisuus, voidaan hoidoksi kokeilla testosteronivalmistetta.

Testosteronin puutos voidaan tehokkaasti korjata testosteronihoidolla, jossa käytetään lihakseen ruiskutettavia pitkäkestoisia lääkevalmisteita tai päivittäin iholle annosteltavaa geeliä. Lääkeannoksen riittävyyttä seurataan veren testosteronimittausten avulla.

Naisilla esiintyy joskus testosteronin liikatuotantoa, jonka seurauksena voi karvoitus lisääntyä «Liikakarvoitus»8 ja ilmaantua kuukautishäiriöitä, Liikakarvoituksen ja munasarjojen monirakkulaoireyhtymän ( «Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)»9) tutkimusten yhteydessä mitataan yleensä veren testosteronipitoisuus. Samalla tutkitaan muita lisämunuaisen tuottamia hormoneja, joilla on androgeenisia eli testosteronin kaltaisia vaikutuksia.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi