Etusivu » Mammografia

Mammografia

Senkka ja 100 muuta tutkimusta
9.7.2008
Pertti Mustajoki ja Jarmo Kaukua

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Joka kymmenes nainen sairastuu siihen elämänsä aikana. Rintojen kuvantamisen tärkein syy on rintasyövän etsiminen.

Rintojen kuvausta varten on kehitetty oma matalaa jännitettä eli pehmeitä säteitä käyttävä laite, jolla tehtyä kuvausta kutsutaan mammografiaksi. Kuvauslaitteella rinta puristetaan ohueksi, jolloin tarvitaan mahdollisimman vähän röntgensäteitä ja rinnan sisäiset rakenteet erottuvat paremmin. Rinta koostuu rasvakudoksesta ja rauhaskudoksesta ja nämä saadaan hyvin erottumaan toisistaan röntgenkuvassa. Rinta kuvataan vähintään kahdesta suunnasta. Tämän lisäksi voidaan ottaa kohdennettuja kuvia epäilyttävästä alueesta.

Mammografia tehdään aina, kun rinnassa todetaan epäilyttävä kyhmy. Mammografioita tehdään myös seulontatutkimuksena. Suomi aloitti maanlaajuiset mammografiaseulonnat ensimmäisenä maailmassa vuonna 1987. Seulonnan tarkoituksena on kuvata kaikki tietynikäiset naiset ja yhdeksän kymmenestä osallistuukin kuvauksiin kutsun saatuaan. Käytäntö perustuu siihen, että rintasyövät halutaan todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin hoidon tulos on parempi kuin myöhemmin todetussa syövässä. Ajoissa havaitut rintasyövät parantuvat myöhään todettuja paremmin.

Suomalaiset kunnat järjestävät seulontoja 50-69-vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille joka toinen vuosi. Seulontatesti ja sitä mahdollisesti seuraavat jatkotutkimukset ovat seulontaan kutsutuille ilmaisia. Ikähaarukka selittyy sillä, että nuoremmalla iällä rintasyöpä on niin harvinainen, että yleistä seulontaa ei ole pidetty järkevänä. Tähän vaikuttaa myös kuvauksen säderiski; nuorena kuvauksissa käynnin aloittaneet saisivat vuosien mittaan kohtuuttoman suuren annoksen säteilyä. Seulonnan tarkoituksenmukaisimmat ikärajat eivät ole yksiselitteisiä, ja siksi niistä kiistellään.

Jos testitulos on normaali, vastaus postitetaan kotiin. Jos mammografiassa todetaan epäilyttävä kyhmy, sitä tutkitaan lisää. Noin kaksi henkilöä sadasta kutsutaan puhelimitse jatkotutkimuksiin. Yleensä ensin tehdään kaikukuvaus, joka osoittaa luotettavasti hyvänlaatuiset nestettä sisältävät rakkulat. Tarvittaessa kyhmystä otetaan ohutneulanäyte (ohutneulabiopsia) tai pieni kudospala paksummalla neulalla, jotka on rinnan poikkeavien muutoksien arvioinnissa tärkeitä lisätutkimuksia. Patologi tarkastelee otettua näytettä mikroskoopilla, tulkitsee sen ja antaa lausunnon hoitavalle lääkärille. Tuloksen perusteella päätetään jatkohoidon tarpeesta. Useimmilla jatkotutkimuksiin kutsutuistakin todetaan lopulta hyvänlaatuinen muutos, joka ei edellytä muita toimenpiteitä.