Etusivu » Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)

Vatsaontelon tähystys (laparoskopia)

Senkka ja 100 muuta tutkimusta
9.7.2008
Pertti Mustajoki ja Jarmo Kaukua

Aikaisemmin vatsaontelon tähystyksiä tehtiin enemmän, mutta nykyään kaikututkimus ja muut kehittyneet kuvantamismenetelmät ovat vähentäneet niiden tarvetta. Vatsaontelon tähystyksessä tähystin viedään vatsaontelon sisään ihon läpi kaksi putkea. Toisella putkella vatsaontelonn pumpataan hiilidioksidia, jotta ontelo laajenisi riittävästi näkyvyyttä ja toimenpiteitä varten. Toinen putki on tähystin, jolla tarkastellaan sisätelimiä. Toimenpide täytyy yleensä tehdä nukutuksessa, joten se vaatii leikkaussaliolosuhteet. Tämän vuoksi tutkimus on paljon työläämpi kuin kuvantamistutkimukset. Lisäksi niin nukutukseen kuin itse toimenpiteeseenkin liittyy suurempia vaaroja kuin kuvantamistutkimuksiin.

Koska vatsaontelon tähystys on vaativa toimenpide, se tehdään vain erityisen painavin perustein. Ehkä tärkein syy tähystää vatsaonteloa on kasvaintautien selvittely. Jos jollakin kuvantamismenetelmällä todetaan vatsassa kasvain, tähystysputken kautta siitä voidaan ottaa koepala patologin tutkittavaksi.

Vaikka laparoskopian käyttö sairauksien toteamisessa on vähentynyt, samaa periaatetta käytetään nykyään paljon leikkauksissa. Niissä tarvitaan yhtä aikaa useita tähystimiä, joiden kautta vatsan sisällä pystytään tekemään monimutkaisia toimenpiteitä. Tänä päivänä monista leikkauksista, esimerkiksi sappirakon poistoista ja sterilisaatiotoimenpiteistä, suurin osa tehdään tähystämällä. Tähystysleikkaus on turvallisempi ja potilasta vähemmän rasittava kuin avoin leikkaus.