Etusivu » Toiminta ensiaputilanteissa

Toiminta ensiaputilanteissa

Ensiapuopas
16.10.2017
Maaret Castrén, Henna Korte ja Kristiina Myllyrinne
Kuva 1.

Tilannearvio

Mitä paremmin olet varautunut ensiaputilanteeseen, sitä helpompi sinun on toimia. Ensimmäinen paikalle saapunut tekee tilannearvion tapahtuneesta. Kun auttajia on useita, kokenein johtaa toimintaa. Johtovastuun ottaneen henkilön tulee muodostaa nopeasti yleiskuva tilanteesta ja sen vakavuudesta sekä selvittää lisäavun ja ensiavun tarve.

Toimi näin

  • Ota rohkeasti ohjat käsiisi.
  • Selvitä, mitä on tapahtunut ja missä olet.
  • Selvitä, onko kysymyksessä onnettomuus vai sairauskohtaus.
  • Tee hätäilmoitus numeroon112 tilanteen mukaan.
  • Arvioi nopeasti mahdolliset lisäonnettomuuksien riskit.
  • Huolehdi omasta, autettavien ja muiden paikallaolijoiden turvallisuudesta.
  • Tarkista, tarvitseeko joku autettavista ensiapua.
  • Pyydä paikalla olevia auttamaan, ja anna heille toimintaohjeita.
  • Jos loukkaantunut on siirrettävä lisävaaran tai vammojen vuoksi, se on tehtävä mahdollisimman varovasti. Siirto on turvallisempaa, kun auttajia on useita.
  • Seuraa tilannetta ja ohjaa auttajia ammattiavun tuloon saakka.

Hätäilmoitus

Hätäilmoitus tehdään heti, kun todetaan tai epäillään, että auttamistilanteessa tarvitaan ammattiapua. Hätäilmoitus tehdään yleiseen hätänumeroon 112. Matkapuhelimesta soitettaessa ei tarvitse valita suuntanumeroita. Arvion ja päätöksen lisäavusta ja avun laadusta tekee hätäkeskuksen päivystäjä.

Toimi näin, kun soitat hätänumeroon 112

  • Kerro lyhyesti, mitä on tapahtunut.
  • Anna tarkka osoite (kunta, katuosoite, talon numero ja mahdollinen rappu).
  • Varaudu siihen, että hätäkeskuspäivystäjä haluaa keskustella myös apua tarvitsevan henkilön kanssa.
  • Älä sulje puhelinta ennen kuin olet saanut luvan.
  • Tarvittaessa aseta puhelin kaiutintoiminnolle ja jatka auttamista.
  • Huolehdi tarvittaessa opastuksesta ja siitä, että kulkureitti on selvä.
  • Pidä puhelin vapaana, koska avunpyytäjälle saatetaan soittaa matkalla olevasta yksiköstä lisätietojen saamiseksi.
  • Soita uudelleen hätänumeroon 112, mikäli autettavan tila oleellisesti muuttuu.
Kuva 2. Kuuntele ja vastaa hätäkeskuspäivystäjän kysymyksiin, ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan.

Pelastaminen ja lisäonnettomuuksien estäminen

Nopean tilannearvion ja hätäilmoituksen jälkeen pelasta ensin hengenvaarassa olevat ja selvitä mahdolliset lisäonnettomuuksien riskit. Lähesty vaarallista kohdetta aina harkiten vaarantamatta omaa tai muiden henkeä tai terveyttä.

Kuva 3. Siirrä loukkaantunut lähimpään turvalliseen paikkaan, jos hän on välittömässä vaarassa esimerkiksi ajotiellä, palavassa autossa tai talossa.

Ensiapu

Jokainen loukkaantunut tai sairauskohtauksen saanut tutkitaan ensiavun tarpeen arvioimiseksi, oli hän sitten äänekäs tai hiljainen. Kaikessa ensiavussa pyritään ensisijaisesti turvaamaan autettavan hapensaanti eli hengitys ja verenkierto ja antamaan henkeä pelastava ensiapu eli hätäensiapu ennen ammattiavun tuloa. Jos hapensaanti estyy hengityksen tai verenkierron vakavien häiriöiden vuoksi, elimistön solut alkavat nopeasti vaurioitua. Heikoimmin hapenpuutetta kestävät aivokudoksen solut.

Ensiapu aloitetaan tapahtumapaikalla tavallisesti ilman välineitä. Hätäensiavun jälkeen selvitetään tarkemmin, mitä oireita ja vammoja autettavalla on. Ensiaputoimenpiteitä voivat tällöin olla esimerkiksi haavojen sitominen, murtumien tukeminen, autettavan suojaaminen kylmältä, rauhoittaminen ja tarkkailu.

Kuva 4. Auttamistilanteessa ensimmäiset minuutit ratkaisevat.

Hätäensiaputoimenpiteet

Autettava tutkitaan hätäensiapua varten selvittämällä:

1. Tarkista, onko autettava hereillä tai herätettävissä.

Kuva 5. Selvitä ensimmäiseksi, onko autettava hereillä tai herätettävissä äänekkäästi puhuttelemalla ja ravistelemalla. Jos hän ei vastaa puhutteluun eikä herää, hän on tajuton ja tarvitsee hätäensiavun lisäksi ammattiapua (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1 ja «Peruselvytys»2). Soita silloin hätänumeroon 112.

2. Tarkista, että hengitystiet ovat auki, ja selvitä, hengittääkö autettava normaalisti.

Kuva 6. Avaa hengitystiet taivuttamalla autettavan päätä taaksepäin. Tarkasta, liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaalia hengityksen ääntä ja tuntuuko poskellasi ilmavirtaus.
Kuva 7. Jos autettava hengittää normaalisti, mutta ei ole herätettävissä, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi ja varmista, että hengitys jatkuu (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1).
Kuva 8. Jos autettava ei hengitä normaalisti hengitysteiden avaamisenkaan jälkeen, aloita painelu-puhalluselvytys (ks. «Peruselvytys»2).
Kuva 9. Jos autettava ei herää eikä hengitä normaalisti tai hän tekee haukkovia hengitysliikkeitä, aloita painelu-puhalluselvytys (ks. «Peruselvytys»2)

Elvytysrytmi on aikuisella 30 painelua ja 2 puhallusta. Lapsen elvytysrytmi on 5 alkupuhalluksen jälkeen 30 painelua ja 2 puhallusta.

3. Tarkista, onko autettavalla näkyviä verenvuotoja ja onko hänellä uhkaavan sokin oireita (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1).

Kuva 10. Jos näet autettavan vuotavan runsaasti verta, aseta hänet makuuasentoon ja tyrehdytä vuoto nopeasti painamalla vuotokohtaa. Sisäinen verenvuoto saattaa paljastua vasta kun oireet pahenevat ensiavusta huolimatta.

Ensiavun jatkotoimenpiteet

Kun peruselintoiminnot eli hengitys ja verenkierto on turvattu, jatka autettavan tilan selvittämistä.

Jos mahdollista, keskustele hänen kanssaan ja selvitä, onko mahdollisia muita vammoja.

Pyydä autettavaa kuvaamaan vointiaan.

  • Onko hänellä kipuja ja missä ne tuntuvat?
  • Onko muita oireita, kuten hengitysvaikeuksia, pahoinvointia, huimausta, janon tai kylmän tunnetta?
  • Onko hänellä aiemmin todettuja sairauksia, esimerkiksi diabetes tai jokin sydänsairaus (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1) tai niihin lääkityksiä?

Anna autettavalle hänen tarvitsemansa ensiapu oireiden ja vammojen mukaan. Kerro hänelle, mitä olet tekemässä ja minkä vuoksi.

Loukkaantuneen tai sairauskohtauksen saaneen asento määräytyy autettavan yleistilan, vaikeimpien vammojen ja kivun mukaan. Asento on sellainen, jossa henkilön on helpoin olla.

Kuva 11. Autettava, jolla on hengitysvaikeuksia, tuetaan puoli-istuvaan asentoon, jossa hengitys on helpompaa.
Kuva 12. Tajuissaan oleva vatsakipuinen autettava makaa mieluiten selällään tai kyljellään polvet tuettuina koukkuun, jolloin vatsan jännitys on vähäisintä.
Kuva 13. Oksenteleva vatsakipuinen käännetään kyljelleen ja jalat koukistetaan.
Kuva 14. Selkään vammautunut, tajuissaan oleva autettava on turvallisinta tukea siihen asentoon, missä hänet löydetään. Jos tämä ei ole mahdollista, hänet pannaan selälleen tukevalle alustalle. Autettava, jolla on sokin oireita (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1), pidetään makuulla.
Kuva 15. Tajuton, joka hengittää normaalisti, käännetään aina kyljelleen vammasta riippumatta. Kylkiasennolla turvataan autettavan hengitys.

Toimi näin ensiavun jatkotoimenpiteinä

  • Sido vuotavat haavat.
  • Tue murtumat.
  • Jäähdytä palovammat ja suojaa ne.
  • Suojaa autettava kylmältä ja kostealta. Peittele hänet esimerkiksi suojapeitteellä, huovalla tai vaatteilla ja eristä kylmältä alustalta.
  • Aseta autettava asentoon, joka tuottaa hänelle vähiten kipua.
  • Rauhoita, kuuntele ja keskustele.

Ammattiapua odottaessa

Auttajana toimi näin:

  • Käyttäydy rauhallisesti, esittele itsesi ja kerro mitä on tapahtunut ja että apua on tulossa.
  • Tarjoa apua aktiivisesti, mutta hienotunteisesti.
  • Kuuntele, puhu ja osoita huolenpitoa.
  • Anna autettavan näyttää tunteensa.
  • Pidä ulkopuoliset loitolla ja huolehdi autettavan yksityisyyden suojasta.

Seuraa tajunnan tasoa.

  • Onko autettava orientoitunut: tietää ajan ja paikan?
  • Vastaako hän puhutteluun, onko puhe selvää?
  • Noudattaako hän yksinkertaisia käskyjä?
  • Herättele tokkuraista ja nukahtelevaa, jotta havaitset tajunnan muutokset.
  • Seuraa valtimon sykettä: onko syke normaali (tasainen), iho normaalin värinen ja lämmin vai kylmännihkeä?

Seuraa hengitystaajuutta.

  • Onko hengitys normaalia (tasaista, äänetöntä) vai vaikeutunutta? Varoittava hengitysvaikeuden aste: yksittäisiä sanoja tai katkonaisia lauseita puhuvalla hengitys on vakavasti häiriintynyt.
  • Soita uudestaan hätänumeroon 112, jos autettavan tila merkittävästi muuttuu.

Auttajana auttamistilanteessa

Auttajakin voi joskus kuormittua henkisesti auttamistilanteessa. Myös auttajan on tärkeää tunnistaa ja purkaa omat tunteensa säilyttääkseen terveytensä ja toimintakykynsä. Jos hän kokee, että ei pääse eteenpäin, on järkevää hakea ammattiauttajan apua.

Erityistilanteita

Tieliikenneonnettomuus

Toimi näin tieliikenneonnettomuudessa

  1. Saavuttuasi liikenneonnettomuuspaikalle muista oma ja muiden turvallisuus.
    • Pysäköi kulkuvälineesi turvallisen matkan päähän onnettomuuspaikalta.
    • Kytke autosi hätävilkut. Vie varoituskolmio riittävän kauas onnettomuuspaikasta.
    • Lähesty onnettomuuspaikkaa harkiten. Käytä heijastimia ja heijastinliiviä. Oman autosi ajovalot tuovat lisävalaistusta onnettomuuspaikalle.
  2. Selvitä, mitä on tapahtunut.
  3. Tee hätäilmoitus numeroon 112, ja kerro onnettomuustilanteesta.
  4. Estä lisäonnettomuudet.
    • Siirrä loukkaantuneet turvaan ajotieltä.
    • Varoita muuta liikennettä varoituskolmiolla ja autosi hätävilkuilla.
  5. Selvitä loukkaantuneiden tila ja anna ensiapua odottaessasi ammattiapua.

Tutustu oman autosi mahdollisiin lisäominaisuuksiin, kuten eCall-puheluun. Järjestelmän voi käynnistää ajoneuvossa oleva henkilö tai se voi käynnistyä automaattisesti silloin, kun ajoneuvon tunnistimet ovat havainneet kovan törmäyksen. eCall-järjestelmä löytyy useista uusista henkilö- ja pakettiautoista.

Veden varaan joutuneen pelastaminen

Toimi näin veden varaan tai hukuksiin joutuneen auttamiseksi

  • Vaikka sinulla olisi mielestäsi hyvä uimataito, muista vedestä pelastamisen toimintaohje: ojenna, heitä, kahlaa, souda.
  • Jos havaitset, että joku on joutunut veden varaan, paina mieleesi joku maamerkki, jonka mukaan veden alle joutunut voidaan paikantaa. Mahdollisuuksien mukaan heitä veteen jokin kelluva esine, kuten tyhjä muovikanisteri, hukkuvan avuksi.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Kun olet saanut veteen joutuneen rannalle, veneeseen tai laiturille, aloita ensiaputoimet. Aloita painelu-puhalluselvytys, jos veden alta pelastettu on tajuton eikä hän hengitä normaalisti (ks. «Peruselvytys»2).
  • Toimita veden alta pelastettu aina hoitoon, vaikka hän virkoaisikin nopeasti, sillä keuhkoihin joutunut vesi voi myöhemmin aiheuttaa henkilölle vakavia ongelmia.
Kuva 17. Ojenna veden varaan joutuneelle jotain kättä pidempää, esimerkiksi pelastusrengas, veneen airo, vaatekappale, pitkä keppi tai naru, jonka päähän sidot kelluvan esineen.

Toimi näin hukkumisonnettomuuksien ehkäisemiseksi

  • Käytä veneessä veneilyliivejä ja lähde vesille vain vesiselvänä.
  • Jos vene kaatuu etkä varmuudella jaksa uida rantaan, kiipeä veneen päälle tai jää roikkumaan veneen viereen, huuda apua tai käytä pilliä.
  • Pidä silmällä lapsia, kun he leikkivät veden äärellä. Vaaran paikkoja ovat esimerkiksi joet, ojat, vesi- ja uimatynnyrit, uima-altaat ja kaivot.
  • Älä luota liikaa uimataitoosi. Sukeltaminen tuntemattomaan veteen on hengenvaarallista.
  • Liiku jäällä vain, kun olet varma, että se kantaa, ja noudata jäävaroituksia. Jäällä liikkuessasi ota mukaan jäänaskalit, metallipäinen keppi ja avun kutsumista varten pilli sekä puhelin.
  • Kellunta- eli pelastuspuku on jäällä ja vesillä liikkujan varuste.

Sähkötapaturmat

Vaikka sähköiskukuolemat ovat nykyisin harvinaisia, ovat vialliset sähkölaitteet, virheelliset sähköviritykset ja varomattomuus sähkölinjojen lähellä aiheuttaneet vaaratilanteita kohtalokkain seurauksin.

Suurjännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä ei sähköiskuun tarvita edes kosketusta, vaan sähkö "hyppää" johtavaan aineeseen, jos se on riittävän lähellä sulkemaan virtapiirin. Tämän sähköpurkauksen eli valokaaren lämpötila voi olla jopa 3 000 astetta. Johtimen katkettua ja pudottua maahan vaarallinen sähkökenttä voi ulottua jopa 25 metrin säteelle ympäristöön. Sähkötapaturmaan joutunut johtaa sähköä niin kauan kuin hän on kiinni virtapiirissä.

Salamanisku muistuttaa sähkövaraukseltaan suurjänniteiskua ja voi aiheuttaa pahoja palovammoja tai jopa elottomuuden.

Lisää tietoa sähkön aiheuttamista vammoista löytyy Lääkärikirja Duodecimista: ks. «Sähkön aiheuttamat vammat (sähköisku)»3.

Kuva 18. Vakavimmat kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat ovat sattuneet nuorille heidän kiivetessään suurjännitemuuntajiin ja sähköjunien katoille. Valokaari voi aiheuttaa kuoleman voimavirtajohtojen alitse kulkevalle, jos esimerkiksi hiilikuidusta valmistettu onkivapa toimii johtimena.

Toimi näin sähkötapaturmissa

  • Soita hätänumeroon 112.
  • Jos kyseessä on suurjännitetapaturma, kerro siitä soittaessasi, sillä sähkön voi katkaista vain sähkölaitos. Jää varoittamaan muita vaaratilanteesta. Huolehdi samalla omasta ja muiden paikallaolijoiden turvallisuudesta. Vasta kun virta on turvallisesti katkaistu, aloitetaan ensiaputoimenpiteet.
  • Pienjännitetapaturmassa katkaise sähkö joko irrottamalla pistoke tai katkaisemalla päävirta sähkötaulusta. Ellei tämä ole mahdollista, yritä saada loukkaantunut irti jännitteisestä osasta sähköä johtamattomalla apuvälineellä, mutta vain, jos tiedät hallitsevasi menetelmät. Käytä kuivaa lautaa tai köyttä. Kumisaappaat tai kumikäsineet lisäävät turvallisuutta. – Selvitä sen jälkeen autettavan tila ja anna ensiapua. Sydänpysähdysvaaran lisäksi autettavalla voi olla vakavia palovammoja (ks. «Peruselvytys»2 ja «Palovammat»4).
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka, ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
  • Toimita sähköiskun saanut aina jatkohoitoon, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan.