Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Syyskampanja
 
 

Peruselvytys

Ensiapuopas
31.5.2012
Maaret Castrén, Henna Korte ja Kristiina Myllyrinne

Ensimmäiset kriittiset minuutit

Elvytyksen onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea aika, joka kuluu sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Maallikoiden nopealla toiminnalla ja ammattiauttajien jatkamalla hoitoelvytyksellä elottoman sydän saadaan melko usein toimimaan. Tapahtumapaikalla olevan maallikon pitäisi olla elvytystaitoinen ja hänellä pitäisi olla rohkeutta auttaa.

Sydänpysähdyksen syy on usen sydämen vakava rytmihäiriö, kammiovärinä. Tällöin sydänlihaksen osaset vielä supistelevat ja sydän on sähköisesti aktiivinen, mutta ei enää pysty pumppaamaan verta ja verenkierto pysähtyy. Kammiovärinästä sydän voidaan saada käyntiin maallikon ja ammattiauttajien ripeällä toiminnalla. Sydänpysähdyksen ensiaputoimenpide aikuisilla on nopea defibrillaatio (D). Peruselvytykseen kuuluva defibrillaatio, sähköinen lihasvärinän poistaminen, antaa entistä paremmat mahdollisuudet ihmisen pelastamiselle.

On tärkeää tunnistaa nopeasti elvytystä vaativa hätätilanne ja soittaa hätänumeroon 112 ammattiavun saamiseksi. Painelu–puhalluselvytyksellä voidaan pitää aivojen verenkiertoa keinotekoisesti yllä, vaikka sydän olisi menettänyt kykynsä pumpata verta. Nopeasti aloitettu elvytys kaksin- tai jopa kolminkertaistaa autettavan selviytymisen mahdollisuuksia. Jos painelu–puhalluselvytys ja defibrillointi käynnistyvät 3–5 minuutissa, jopa kolme neljästä alkutilanteessa elottomasta selviää. Myös ammattiavun nopea paikalle saaminen vaikuttaa autettavan lopulliseen selviytymiseen. Keskeytymätön elvytys hidastaa aivojen vaurioitumista ja pidentää olennaisesti aikaa, jonka kuluessa on vielä mahdollista palauttaa sydämen oma toiminta.

Sydämenpysähdyksen syitä

  • Sydämen äkillinen toimintahäiriö (tavallisimmin sydämen sepelvaltimotaudista «Sepelvaltimotauti»1 johtuva sepelvaltimotukos eli sydäninfarkti «Sydäninfarkti»2 tai sydämen rytmihäiriöt)
  • Hapenpuute (hukuksiin joutuminen, vierasesine hengitysteissä, tulehdustauti, häkämyrkytys)
  • Vamma (isku rintakehään, runsas verenvuoto, sähkötapaturma)
  • Myrkytys, päihteet

Sydämenpysähdyksen oireet

  • Henkilö menettää äkillisesti tajuntansa.
  • Hän ei reagoi puhutteluun, eikä ravisteluun.
  • Hengitys on pysähtynyt tai se on epänormaalia, jolloin hengitys on näkyvää ja äänekästä.

Noin 40 %:lla sydänpysähdyksen saaneista esiintyy ensimmäisten minuuttien aikana agonaalisia, haukkovia hengitysliikkeitä. Hengitys voi tällöin olla äänekästä, haukkovaa, kuorsaavaa, katkonaista tai vinkuvaa. Agonaaliset hengitysliikkeet eivät ole normaalia hengitystä eivätkä saa estää elvytyksen aloittamista.

Hengityksen ja sydämen toiminnan pysähtyessä on elimistön hapensaannin ja verenkierron ylläpitämiseksi annettava painelu-puhalluselvytystä. Painelujen ja puhallusten oikea rytmittäminen takaa mahdollisimman tehokkaan elvytyksen.

Aikuisten elvytys

Kun joku menettää äkillisesti tajuntansa ja näyttää elottomalta, selvitä heti, tarvitseeko hän painelu-puhalluselvytystä.

Toimi näin

  • Selvitä ensimmäiseksi, onko autettava herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla.
  • Kysy esimerkiksi: oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?
  • Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn, voi kyseessä olla sydänpysähdys.
  • Huuda apua, ja pyydä paikalle tullutta soittamaan hätänumeroon 112.
  • Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Noudata hätäkeskuksen ohjeita.

Hengityksen tarkistaminen

Keuhkoihin virtaa ilmaa vain, jos hengitystiet ovat auki. Jos ne ovat kokonaan tukossa, veren happipitoisuus laskee nopeasti.

Toimi näin hengityksen tarkistamiseksi

  • Varmista, että hengitystiet ovat auki kohottamalla toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuttamalla autettavan päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen.
  • Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni ja tuntuuko poskellasi ilman virtaus.

Päättele nopeasti:

  • Onko hengitys normaalia vai onko se vaikeutunutta?
  • Onko hengitys äänekästä, vinkuvaa, kuorsaavaa tai katkonaista?
  • Onko huulissa tai kasvoissa sinerrystä tai onko autettava "huonon värinen"?
  • Käytä enintään 10 sekuntia aikaa hengityksen tarkistamiseen.

Jos autettava hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»3, Tajuttomuus). Valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Soita hätänumeroon 112, jos tila selkeästi muuttuu.

Painelu-puhalluselvytys

Kun olet todennut, että autettava ei herää eikä hengitä normaalisti hengitysteiden avaamisenkaan jälkeen, aloita välittömästi painelu-puhalluselvytys.

Painelemalla rintalastaa saadaan rintakehän ja sydämen sisäinen paine vaihtelemaan, jolloin veri kiertää suonistossa.

Sydän sijaitsee rintalastan alla. Oikea painelupaikka on rintalastan keskellä. Paineluvoima on oikea, kun aikuisen autettavan rintakehä painuu 5–6 cm, noin kolmasosan rintakehän syvyydestä. Keskimääräinen painelutaajuus on 100 kertaa minuutissa riittävän verenpaineen aikaansaamiseksi.

Toimi näin painelu-puhalluselvytyksessä

  • Aseta autettava selälleen tukevalle alustalle, ja mene polvillesi hänen viereensä.
  • Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painelupaikan etsimisessä ei saa syntyä viivettä. Pidä käsivarret suorina ja hartiat kohtisuoraan henkilön rintakehän yläpuolella. Sormet voivat olla ojennettuina tai lomittain koukistettuina, mutta pidä ne irti rintakehästä, jotta voima kohdistuisi vain rintalastaan.
  • Painele rintalastaa 30 kertaa mäntämäisellä liikkeellä, jossa paineluvaihe on yhtä pitkä kuin kohoamisvaihe.
  • 30 painelun jälkeen jatka puhalluselvytyksellä. Avaa uudestaan hengitystiet. Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta toisella kädellä päätä taaksepäin otsaa painaen. Sulje otsaa painavan käden etusormella ja peukalolla autettavan sieraimet. Vedä ilmaa keuhkoihisi ja paina huulesi tiiviisti autettavan suulle.
  • Puhalla ilmaa kaksi kertaa hänen keuhkoihinsa, ja seuraa samalla rintakehän liikkumista. Puhallukset ovat noin sekunnin mittaisia. Puhallukset eivät saa olla liian nopeita eivätkä voimakkaita. Puhalla sisään juuri sen verran että rintakehä lähtee kohoamaan. Nosta puhallusten välissä suusi autettavan suulta ja seuraa rintakehän liikkeestä ilman poistumista. Rintakehän joustavuuden ansioista uloshengitys tapahtuu itsestään. Puhallettava ilmamäärä on riittävä, kun autettavan rintakehä kohoaa. Aikuisella se tarkoittaa 500–600 ml eli normaalia uloshengitettävää ilmamäärää (500 ml).
  • Jos rintakehä ei kohoa ennen toista puhallusta, tarkista nopeasti autettavan suu ja poista irralliset hammasproteesit , korjaa pään asentoa.
  • Jos et vieläkään saa puhalluksia onnistumaan, jatka paineluelvytyksellä.
  • Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30 painelua, 2 puhallusta (tai pelkällä painelulla), kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.
  • Jotta elvytys tapahtuisi oikeassa rytmissä, laske painelurytmiä ääneen "yks, kaks, kol, nel jne."

Jos elvytystilanteessa on useampi auttaja, elvytys toteutetaan aina kuitenkin yksin elvyttäen noin 2 minuutin ajan, jonka jälkeen elvytysvuoro siirtyy toiselle auttajalle.

Lapsen elvytys

Lasten sydänpysähdykset ovat huomattavasti harvinaisempia kuin aikuisten, ja syyt lapsen elottomuuteen johtuvat yleisimmin äkillisestä hapenpuutteesta.

Lapsen elimistön rakenne ja fysiologia ovat erilaiset kuin aikuisen. Tämä on otettava huomioon silloin kun lasta elvytetään.

Lapsen elvytys noudattaa perusperiaatteiltaan aikuisen tekniikkaa, mutta painelu- ja puhallusvoima on sovitettava lapsen kokoon.

Toimi näin alle murrosikäisen elvytyksessä:

  • Jos lapsi menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, yritä saada hänet hereille puhuttelemalla ja varovasti ravistelemalla. Jos lapsi ei herää eikä reagoi käsittelyyn, avaa hengitystiet ja tarkista hengitys. Kohota toisen käden yhdellä tai kahdella sormella leuan kärkeä ylös ja taivuta varovasti päätä taaksepäin. Käytä enintään 10 sekuntia aikaa hengityksen tarkistamiseen.
  • Jos lapsi hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka. Soita hätänumeroon 112 uudestaan, jos lapsen tila selkeästi muuttuu.
  • Jos olet todennut, että lapsi ei herää eikä hengitä normaalisti hengitysteiden avaamisenkaan jälkeen, aloita elvytys.
  • Pidä edelleen hengitystiet auki. Sulje lapsen sieraimet otsaa painavan käden etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen.
  • Puhalla 5 kertaa ilmaa lapsen keuhkoihin. Puhallukset ovat noin sekunnin mittaisia. Puhalla vain sen verran, että näet lapsen rintakehän kohoavan. Jos ensimmäinen puhallus ei onnistu, avaa lapsen suu ja poista mahdollinen näkyvä vierasesine, mutta varo työntämästä sormia lapsen nieluun. Varmista ennen kuin jatkat, että hengitystiet ovat auki.
  • Jos hengitys ei palaudu normaaliksi 5 puhalluksen jälkeen, aloita paineluelvytys.
  • Lapsen tulee olla selällään tukevalla alustalla. Painele 30 kertaa rintalastan alaosaa yhden kämmenen tyvellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa.
  • Painelujen jälkeen avaa hengitystiet uudelleen ja puhalla 2 kertaa.
  • Jos lapsi ei herää ja on elvytetty kerran 30 : 2, tulee soittaa hätänumeroon 112.
  • Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30 : 2 kunnes vastuu lapsesta siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Lisäavun hälyttäminen lapsen elvytystilanteessa

Kun et ole elvytystilanteessa yksin, pyydä jotakuta toista soittamaan hätänumeroon 112 heti kun olet todennut, että et saa lasta hereille.

Jos olet elvytystilanteessa yksin, soita hätänumeroon 112 heti sen jälkeen, kun olet toistanut kerran painelu-puhalluselvytyksen sarjan 30 : 2.

Toimi näin vauvan elvytyksessä:

  • Vauvan elvytys noudattaa perusperiaatteiltaan aikuisen tekniikkaa, mutta painelu- ja puhallusvoima on sovitettava vauvan kokoon.
  • Hengitysteiden avaamisessa tulee olla erityisen varovainen. Leukaa kohotetaan vain yhdellä sormella ja samalla varotaan taivuttamasta päätä liikaa taaksepäin, ettei kieli tuki hengitysteitä.
  • Elvyttäjä peittää omalla suullaan vauvan suun ja nenän ja puhaltaa vain sen verran, että rintakehä lähtee kohoamaan.
  • Painelussa käytetään 2–3 sormea ja painelupaikka on rintalastan alaosa. Viiden alkupuhalluksen jälkeen elvytysrytmi on 30 painelua, 2 puhallusta.
Taulukko 1. Aikuisen ja lapsen keskeisimmät elvytysohjeet
Aikuinen Alle murrosikäinen lapsi Alle 1-vuotias vauva
Painelu-puhalluselvytys
Elvytysrytmi 30 painelua, 2 puhallusta 5 alkupuhallusta, sen jälkeen 30 : 2 5 alkupuhallusta, sen jälkeen 30 : 2
Paineluelvytys
• Paikka rintalastan keskiosa rintalastan alaosa rintalastan alaosa
• Tekniikka 2 kättä yhden käden kämmenen tyvi 2–3 sormea
• Painelusyvyys 1/3 rintakehän syvyydestä 1/3 rintakehän syvyydestä 1/3 rintakehän syvyydestä
• Nopeus 100 kertaa/min 100 kertaa/min 100 kertaa/min
Puhalluselvytys
• Tekniikka suusta-suuhun suusta-suuhun suusta-suuhun ja nenään

Sydämen toiminnan tarkistaminen defibrillaattorilla

Sydänperäiset syyt käsittävät 67 % kaikista sydänpysähdysten syistä, ja kammiovärinä on näistä tilanteista yleisin. Defibrillaattorin tarkoituksena on poistaa sydämestä haitalliset värisevät rytmit. Laite tunnistaa sydämen rytmin ja toimii ainoastaan silloin kun siihen on tarvetta. Defibrillaattoreita on otettu viime vuosina yhä useammin myös ensiapukoulutettujen maallikoiden käyttöön joillekin työpaikoille sekä paikkoihin, joissa liikkuu suuria yleisömääriä. Terveydenhuollossa defibrillaattori kuuluu vakiovarusteisiin.

Jos auttajalla on käytettävissään puoliautomaattinen defibrillaattori, hän voi sen avulla antaa tarvittavat sähköiskut. Puoliautomaattinen defibrillaattori neuvoo paljastamaan autettavan rintakehän ja liimaamaan kaksi liimaelektrodia autettavan rintakehälle. Laitteen ääniohjeet opastavat tarvittavista jatkotoimenpiteistä (painelu-puhalluselvytys yhdistettynä defibrillointiin = PPE-D). Kun autettavalla ei ole defibrilloitavaa rytmiä, laite ohjaa tunnustelemaan autettavan sykettä ja kehottaa tarvittaessa aloittamaan painelu-puhalluselvytyksen.

Kuva 17. Defibrillaattorin antama sähköisku rintakehän ja sydämen läpi voi käynnistää pysähtyneen sydämen.

Elvytyksen lopettaminen

Elvytystä ei keskeytetä, ellei autettava osoita virkoamisen merkkejä. Ammattiauttaja voi lopettaa elvytyksen todettuaan tilanteen toivottomaksi. Ellei paikalle saada ammattiauttajia eivätkä elvyttäjän voimat enää riitä, elvytys lopetetaan. Kenenkään ei pidä tuntea syyllisyyttä, jos autettavan elintoiminnot eivät palaudu. Hänellä voi olla taustalla perussairauksia tai onnettomuudesta johtuva vakava vamma, jolloin hänen selviytymisensä on epätodennäköistä, vaikka hän saisi parasta mahdollista apua.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi