Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*).
Lue lisää
 »
 

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Hyvä mina2
 
 

Haavat ja verenvuodot

Ensiapuopas
31.5.2012
Maaret Castrén, Henna Korte ja Kristiina Myllyrinne

Verenvuodon syynä on tavallisesti vamma tai toisinaan jokin vakava sairaus. Iskun voimakkuudesta tai aiheuttajasta riippuu, miten laajalti ja syvästi iho ja sen alaiset kudokset vaurioituvat. Haavaan voi liittyä myös sisäelinten vaurioita. Haavan ulkonäkö ei aina anna luotettavaa kuvaa syvemmällä kudoksissa syntyneistä vaurioista. Jos verenvuoto on runsasta, se vähentää kiertävän veren määrää ja saattaa aiheuttaa verenkierron vakavan häiriötilan, sokin (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1, Sokki). Sokin kehittymiseen vaikuttavat vuodon määrä ja nopeus.

Ulkoinen, näkyvä verenvuoto koetaan helposti dramaattiseksi ja vaaralliseksi, koska veri on värjäävää. Pienikin verimäärä riittää tahraamaan loukkaantuneen vaatteet ja lähiympäristön. Erityisesti pään ja kasvojen alueen haavat vuotavat runsaasti. Vuodon määrää ei voi käytännössä mitata eikä arvioida luotettavasti.

Sisäinen verenvuoto, jolloin vuoto tapahtuu kudoksiin tai elimistön onteloihin, ei näy, joten se on usein salakavala. Sen olemassaolo voidaan päätellä loukkaantuneen uhkaavan verenvuotosokin oireista.

Haavat

Haava on ihon tai limakalvon vaurio, johon voi liittyä myös syvempien kudosten tai sisäelinten vammoja.

Haavatyypit

Naarmu tai pintahaava syntyy raapaisusta tai kaatumisesta. Iho voi vahingoittua laajalta alueelta, ja hiussuonien rikkoutuessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä.

Viiltohaavan aiheuttaa terävä, leikkaava esine esimerkiksi puukko tai lasi. Viiltohaava voi olla pinnallinen tai syvä. Syvä viiltohaava ulottuu ihonalaiseen kudokseen ja vaurioittaa lihaksia, hermoja, verisuonia ja jänteitä ja vuotaa usein runsaasti. Haavan reunat ovat siistit.

Pistohaava syntyy, kun esimerkiksi naula tai tikku, puukko tai muu terävä esine puhkaisee ihon. Koska iho usein sulkeutuu, vuoto ulospäin saattaa olla vähäistä, mutta kudoksen sisällä saattaa olla vakavia kudos- tai elinvaurioita ja verenvuotoa. Erityisen vaarallinen on vartaloon osunut pisto.

Ruhjehaavan aiheuttaa yleensä tylppä esine. Iho rikkoutuu, ja vamma-alue on repaleinen. Näkyvä verenvuoto voi olla niukkaa tai runsasta, mutta kudokseen voi vuotaa verta runsaasti. Haavassa on risaiset reunat ja kudospuutoksia. Murskaava ja repivä väkivalta aiheuttaa vakavimmat vammat.

Ampumahaavassa luodin sisäänmenoaukko on yleensä pieni, mutta ulostuloaukko saattaa olla laaja. Vaikka näkyvä vaurio on vähäinen, paineen aiheuttama sisäinen vamma on usein vakava. Ulostuloaukosta voi vuotaa runsaasti verta. Erityisen vaarallinen on vartalon ampumahaava.

Puremahaava syntyy eläimen tai ihmisen puremasta. Näissä tilanteissa haavan tulehdusriski on erityisen suuri.

Haavan paraneminen

Haavan paranemiseen vaikuttavat

  • haavatyyppi
  • haavan koko ja verenvuodon määrä
  • haavan sijainti
  • haavan puhtaus
  • aika haavan synnystä hoitoon tuloon.

Haava paranee ihon solujen kasvaessa vaurioituneen alueen yli. Paikalle jää useimmiten sidekudoksen muodostama arpi. Arpi ei ole vain esteettisesti haitallinen, vaan se voi rajoittaa vammakohdan liikkuvuutta. Mitä lähempänä haavan reunat ovat toisiaan, sitä vähäisempi on arpimuodostus. Pienenkin haavan reunat kannattaa siis sulkea haavateipillä.

Haavojen ensiapu

Vierasesineitä ei yleensä poisteta haavasta ensiavun yhteydessä, mikäli esineen paikalleen jättäminen ei vaikeuta hengitystä (esimerkiksi vierasesine kasvojen tai kaulan alueella). Jos näillä alueilla oleva vierasesine aiheuttaa hengitysvaikeuksia, on se luonnollisesti poistettava. Vamma-alue pidetään mahdollisimman liikkumattomana, jolloin verenvuoto, turvotus ja kipu vähenevät. Jatkohoitoa vaativia haavoja ei puhdisteta onnettomuuspaikalla.

Toimi näin haavatyypistä riippumatta

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla vuotokohtaa esimerkiksi sormella, kädellä, nenäliinalla tai muulla vastaavalla.
  • Suojaa haava-alue sidoksella.
  • Soita tarvittaessa hätänumeroon 112.
  • Anna oireiden mukaista ensiapua.
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita uudestaan hätänumeroon 112, jos tila selkeästi muuttuu.
Kuva 1. Haava-aluetta ei saa koskea paljain käsin, ellei se ole välttämätöntä runsaan verenvuodon tyrehdyttämiseksi. Suojakäsineiden käyttö on suositeltavaa.

Tarkempia kotihoito-ohjeita

Toimi näin, kun pieni haava

  • Pese kädet ennen kuin alat käsitellä haavaa.
  • Puhdista haava-alue vedellä ja saippualla tai haavanpuhdistusaineella.
  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla haavaa tai puristamalla haavan reunoja yhteen.
  • Sulje viiltohaava haavateipillä, pikasiteellä tai perhoslaastarilla.
  • Peitä haava tarvittaessa sidetaitoksella ja kiinnitä se kiinnelaastarilla tai joustinsiteellä.
  • Tarkasta, onko jäykkäkouristusrokotus voimassa (ks. Haavan tulehtuminen).
  • Anna haavan parantua rauhassa, ja pidä side kuivana.
  • Hakeudu lääkäriin, jos haava tulehtuu.
Kuva 2. Peitä haava laastarilla, joka peittää koko haavan. Jos alue on suuri, peitä se sidetaitoksella, jonka kiinnität kiinnelaastarilla.

Pieniä pinnallisia haavoja lukuun ottamatta kaikki haavat vaativat lääkärin hoitoa muutaman tunnin kuluessa.

Lääkärin hoitoa vaativat

  • runsaasti vuotavat haavat
  • syvät pistohaavat
  • haavat, joihin on joutunut hiekkaa tai multaa
  • eläinten ja ihmisten puremat
  • haavat, joissa epäillään olevan vierasesine
  • tulehtuneet haavat.

Haavan tulehtuminen

Haavojen ensiavun ja hoidon tarkoituksena on pitää haava-alue mahdollisimman puhtaana ja suojata vaurioitunut alue, jotta haavaan ei pääse tulehdusta aiheuttavia bakteereita autettavan iholta, maasta, auttajan käsistä tai vamman aiheuttajasta.

Tulehduksen paikallisoireita ovat

  • punoitus
  • turvotus
  • kuumotus
  • kipu.

Tulehduksen oireet aiheutuvat elimistön puolustusmekanismeista. Elimistö pyrkii tuhoamaan bakteerit lisäämällä valkosoluja ja verenkiertoa tulehdusalueella. Turvotus ja verentungos kudoksessa aiheuttavat kipua. Tulehdus voi levitä haavasta imusuonistoa pitkin imurauhasiin, jolloin imusuonitulehdus «Imusuonitulehdus (lymfangiitti, "verenmyrkytys")»2 näkyy etenevänä punaisena juovana.

Turvonneita imurauhasia voi tuntua haavan sijainnin mukaan kaulalla, kainalossa tai nivustaipeessa. Kipeytyneet imurauhaset ja kuume ovat merkkinä imurauhastulehduksesta.

Jäykkäkouristus «Jäykkäkouristus, tetanus»3 on tetanusbakteerin aiheuttama hengenvaarallinen tulehdus. Näitä bakteereita on etenkin ulosteiden saastuttamassa maaperässä. Tästä syystä lääkärin hoitoon kuuluvat kaikki haavat, joihin on joutunut lantaa, multaa tai hiekkaa. Suomessa annetaan kaikille lapsille neuvolassa ja koulussa jäykkäkouristusrokotus. Varusmiehet saavat tehosterokotuksen. Rokotus antaa suojan 10 vuodeksi. Jos rokotuksen saamisesta on kuitenkin yli 5 vuotta, annetaan tehosterokote, mikäli tartuntaa pidetään mahdollisena.

Näkyvän verenvuodon tyrehdyttäminen

Runsas, näkyvä verenvuoto pyritään tyrehdyttämään mahdollisimman nopeasti.

Kuva 3. Aseta vertavuotava autettava välittömästi istumaan tai makuulle. Sido raajaan paineside.

Toimi näin verenvuodon tyrehdyttämiseksi

  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Aseta loukkaantunut välittömästi istumaan tai makuulle.
  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla vuotokohtaa sormin tai kämmenellä. Jos se on mahdollista ilman ajanhukkaa, pane vuotokohdan päälle jokin vaate ennen kuin alat painaa tai käytä suojakäsineitä. Jos loukkaantunut pystyy itse painamaan haavaa, kehota häntä tekemään se.
  • Sido vuotokohta, ja aseta tarvittaessa haavalle paineside.
  • Jos vuoto ei asetu, aseta äärimmäisenä hätäkeinona vuotokohdan yläpuolelle kiristysside.
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1, Sokki).

Painesiteen sitominen käteen tai jalkaan

Kun sidostarvikkeita tai tilapäisvälineitä on käytettävissä, sidotaan runsaasti vuotavaan haavaan paineside.

Toimi näin painesiteen sitomisessa

  • Anna autettavan olla makuulla.
  • Jatka vuotokohdan painamista.
  • Aseta haavalle suojaside, ja jatka painamista siteen päältä.
  • Aseta suojasiteen päälle painoksi 1–2 siderullaa tai useita suojasiteitä, jotka on taitettu tukevasti siten, että ne toimivat painona. Paino saa olla joustava ja verta imevä.
  • Kiinnitä suojaside ja paino painesiteeksi sitomalla ne tukevasti joustositeellä, huivilla tai kolmioliinalla. Paineside ei saa kiristää.

Verenvuodon tyrehdyttäminen kiristyssiteellä

Kiristyssidettä tarvitaan vain, jos raaja on leikkautunut irti tai siinä on niin laaja tai monesta kohdin vuotava murskavamma, että vuodon pysäyttäminen muilla keinoin ei ole mahdollista.

Jos runsas verenvuoto jatkuu kaikista muista tyrehdyttämisyrityksistä huolimatta, voi pakkotilanteessa joutua asettamaan kiristyssiteen vuotokohdan yläpuolelle.

Muista kuitenkin, että luuydin vuotaa runsaasti eikä kiristysside tukahduta vuotoa luun sisältä.

Toimi näin, kun tyrehdytät verenvuodon kiristyssiteellä

  • Aseta autettava istumaan tai makuulle. Aseta vammakohdan tyvipuolelle kiristyssiteeksi nopeasti saatavilla oleva, riittävän pitkä, vahva ja vähintään 10 cm leveä kangas esimerkiksi pitkähihainen paita tai kaulaliina. Tee siteeseen yksinkertainen solmu ja aseta kapula solmun päälle.
  • Aseta kapula kaksinkertaisella solmulla kiinni. Kierrä side kapulaa käyttäen niin kireälle, että verenvuoto raajasta lakkaa. Ankkuroi kapula paikalleen siteellä.
  • Älä hellitä kiristyssidettä odottaessasi ammattiapua.
  • Anna sokin oireenmukainen ensiapu (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1, Sokki).
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.

Erityistilanteita

Irtileikkautunut raajan osa tai raaja

Raaja tai raajan osa voi onnettomuudessa leikkautua irti. On tärkeää, että irronnut raaja, raajan osa tai kudoksen kappaleet toimitetaan autettavan mukana sairaalaan. Irronnut osa pyritään kirurgisin toimenpitein liittämään takaisin paikalleen, ja kudosta voidaan käyttää korjausleikkaukseen.

Toimi näin, kun raaja on leikkautunut irti

  • Tyrehdytä verenvuoto ja sido tynkä.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Anna tarvittaessa sokin oireenmukainen ensiapu.
  • Laita irtileikkautunut osa mahdollisimman puhtaaseen muovipussiin, ja sulje pussi. Sijoita pussi jääveteen. Kudos ei saa olla suorassa kosketuksessa jään kanssa.

Irronnut hammas

Irronnut hammas voidaan usein kiinnittää takaisin paikalleen. Toimi kuitenkin nopeasti, sillä hampaan kiinnittyminen ja paraneminen riippuvat siitä, kuinka nopeasti hammaslääkäri saa sen paikalleen.

Toimi näin, kun hammas on irronnut

  • Älä laita irronnutta hammasta takaisin suuhun.
  • Kääri hammas maidolla tai vedellä kostutettuun paperiin tai kankaaseen. Hampaan säikeet eivät saa kuivua.
  • Laita, jos mahdollista, kääritty hammas juomalasin pohjalle, jossa on hieman maitoa.
  • Kierrä sideharsosta tai kankaasta sopivan kokoinen sykerö ja pane se vuotavaan hammaskuoppaan. Pure hampaat tiukasti yhteen.

Haava vatsan alueella

Syvälle ulottuva pisto- tai ampumahaava tai tylpän esineen aiheuttama ruhje vatsassa voi vaurioittaa vatsan alueen sisäelimiä. Runsaan sisäisen verenvuodon vaara ja siten myös sokin vaara on näissä tilanteissa suuri.

Toimi näin, kun haava on vatsan alueella

  • Soita hätänumeroon 112.
  • Aseta autettava makuuasentoon, ja tue hänen polvensa koukkuun, jolloin lihasjännitys ja kipu vatsan alueella vähenevät.
  • Käännä tajuton, hengittävä autettava kylkiasentoon. Peitä haava-alue sidoksella.
  • Mikäli haavasta työntyy ulos suolta, älä työnnä sitä haava-aukosta sisään, vaan peitä suoli mahdollisimman puhtaalla, kostealla siteellä.
  • Anna sokin oireenmukainen ensiapu (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1, Sokki).
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
Kuva 8. Anna vatsaan vammautuneen tajuissaan olevan autettavan maata selällään polvet tuettuna koukkuun.

Syvä haava rintakehän alueella

Rintakehän pisto- tai ampumavamma voi aiheuttaa keuhkovaurion. Rintaonteloon voi vuotaa ilmaa joko haavan kautta tai vahingoittuneesta keuhkosta. Myös rintaontelon suuret verisuonet ja sydän saattavat vahingoittua, jolloin seurauksena on erittäin runsas sisäinen verenvuoto. Näkyvä vuoto saattaa olla vähäistä, mutta tilanne voi siitä huolimatta olla hengenvaarallinen.

Toimi näin, kun rintakehän alueella on syvä haava

  • Soita hätänumeroon 112.
  • Peitä haava nopeasti haavatyynyllä, sidetaitoksilla tai hätätilanteessa aluksi vaikka kämmenellä.
  • Kiinnitä side haavateipillä tai laastarilla.
  • Anna autettavan olla puoli-istuvassa asennossa.
  • Jos autettava on tajuton mutta hengittää, käännä hänet kylkiasentoon vahingoittunut kylki alustaa vasten.
  • Jos hengitysvaikeudet lisääntyvät äkillisesti haavan peittämisen jälkeen, avaa side välittömästi.
  • Anna sokin oireenmukainen ensiapu.
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
Kuva 9. Puoli-istuva asento helpottaa hengitystä.

Sisäinen verenvuoto

Sisäinen verenvuoto voi johtua rajun väkivallan aiheuttamasta pehmytosavammasta. Esimerkiksi vatsan alueelle osunut polkupyörän ohjaustanko voi vaurioittaa maksaa tai pernaa. Salakavalimpia sisäisen verenvuodon aiheuttajia ovat erilaiset sairaudet, kuten vatsahaava, kohdun ulkoinen raskaus tai suuren valtimon repeäminen, jotka voivat johtaa runsaaseen verenvuotoon vatsaontelossa. Näissä tilanteissa voivat ainoina oireina alkuvaiheessa olla vatsakipu ja autettavan huonovointisuus. Vuodon lisääntyessä autettava voi mennä sokkiin (ks. «Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt»1, Sokki ja Verenvuoto ilman vammaa).

Toimi näin sisäisessä verenvuodossa

  • Soita hätänumeroon 112.
  • Turvaa hengitys ja verenkierto.
  • Anna sokin oireenmukainen ensiapu.
  • Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.
Kuva 10. Kun pienet pinnalliset verisuonet repeytyvät esimerkiksi iskun, lyönnin tai kolhun seurauksena, syntyy sisäistä verenvuotoa. Vamma aiheuttaa verenvuodon ihonalaiseen kudokseen. Kudoksiin tapahtuva vuoto näkyy ensin vamma-alueen turvotuksena ja punoituksena, mutta muuttuu vähitellen mustelmaksi. Näissä pehmytosavammoissa ensiapu on kolmen K:n ohje (ks. «Tuki- ja liikuntaelinten vammat»4, Nivelvammat).

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi