Joka kolmas suomalainen sairastuu jossakin elämänsä vaiheessa syöpään, ja sairastumisriski suurenee iän mukana. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpämuoto, sillä suunnilleen joka kymmenes nainen sairastuu elämänsä aikana rintasyöpään. Tauti on yleistymässä ja sitä havaitaan aiempaa nuoremmilla naisilla. Miesten syöpäsairauksista yleisimmät ovat eturauhassyöpä ja keuhkosyöpä. Myös näiden syöpien määrä on lisääntynyt.

Paranemismahdollisuus riippuu syöpäsairauden muodosta ja kasvaimen levinneisyydestä. Mitä aikaisemmin tauti todetaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Syövän hoitona käytetään taudista ja potilaan voinnista riippuen kirurgiaa, solunsalpaajia sekä sädehoitoa. Syöpähoidot kehittyvät jatkuvasti, ja syöpiä osataan hoitaa yhä paremmin.

Aikuisilla syöpää sairastavilla karies (ks. Reikiintyminen (karies), hampaan juurenpään tulehdukset) on usein merkittävä ongelma, jonka syitä on muun muassa sädehoidon, voimakkaan kipu- tai solunsalpaajalääkityksen aiheuttama suun kuivuminen (taulukko Suun terveys ja lääkkeet) sekä kiinnostuksen väheneminen suun omahoitoon rankkojen hoitojen vuoksi. Hampaiden kulumista, eroosiota (ks. Hampaiston kuluminen (attritio ja abraasio) ja kiilteen liukeneminen (eroosio)), voi aiheuttaa syöpähoitoihin liittyvät toistuvat pahoinvointikohtaukset.

Solunsalpaajahoito ja suun terveys

Solunsalpaajahoitoa käytetään liitännäishoitona esimerkiksi rintasyövän ja paksusuolisyövän hoidossa. Artikkelissa Lapsen leukemia ja suun terveys kuvataan solunsalpaajahoidon aiheuttamat suuoireet ja suunhoito.

Sädehoidon aiheuttamat muutokset suussa

Pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa käytetty sädehoito aiheuttaa runsaasti sekä ohimeneviä että pysyviä vaurioita suun alueella. Suun toiminnallisiin haittoihin kuuluvat vähentynyt syljeneritys, makuaistin häiriöt, limakalvomuutokset, mukosiitti (suun limakalvotulehdus), lihasten lyheneminen ja kiristyminen, leukalukko, osittainen pehmyt- ja kovakudoksen tuhoutuminen, makuaistin häiriöt, nielemisvaikeudet sekä hampaiden lisääntynyt reikiintyminen.

Sädetetty kudos paranee huonosti. Suun limakalvojen surkastuminen ja kuivuus vaikeuttavat proteettista hoitoa ja heikentävät suun toimintoja, joihin sylki osallistuu liuottajana ja liukastimena. Suun alueelle annettavan sädehoidon vakavin haittavaikutus on osteoradionekroosi. Osteoradionekroosi tarkoittaa sädehoidon aiheuttamaa luukuoliota. Sitä esiintyy 5–7 %:lla sädehoidetuista potilaista. Osteoradionekroosia aiheuttaa etenkin se, että sädehoito on kohdistunut alaleukaan ja sädeannos on ollut yli 60 Gy. Riskiä lisää hampaanpoisto kyseiseltä alueelta.

Taulukossa Sädehoidon vaikutukset suussa sekä niiden ehkäisy ja hoito esitetään sädehoidosta johtuvat yleisimmät suukomplikaatiot tai haittavaikutukset sekä niiden ehkäisy ja hoito.

Omahoito

Omahoito-ohjeet sädehoidon (pään ja kaulan alueelle) saaneilla noudattaa pitkälle solunsalpaajahoidon jälkeisiä suunhoito-ohjeita (ks. Leukemia ja suun terveys). Päähuomio tulee kiinnittää mahdollisten tulehdusten, suun kuivumisen ja limakalvojen arkuuden ehkäisyyn ja hoitoon.

Hampaat tulee harjata kahdesti päivässä pehmeällä hammasharjalla, jos suuta pystyy avaamaan riittävästi. Suuta tulee huuhtoa, purskutella ja kurlata usein joko vedellä tai suola(sooda)liuoksella (taulukko Leukemia ja suun terveys). Katteinen kieli tulee puhdistaa esimerkiksi pehmeällä hammasharjalla. Huulia on hyvä rasvata säännöllisesti.

Suu tuntuu usein yön jälkeen kuivalta. Sitä voidaan ehkäistä voitelemalla limakalvot illalla parafiiniöljyllä, vaseliinilla tai oliiviöljyllä, johon on sekoitettu pisara piparminttuöljyä.

Ruokailun helpottamiseksi voi ennen ateriaa imeskellä syljeneritystä lisääviä sokerittomia tabletteja tai jääpaloja. Erityisen hankalissa tilanteissa lääkäri tai hammaslääkäri voi määrätä reseptillä saatavaa puuduttavaa suihketta.

Jos suutulehdus on vaikea tai limakalvot hyvin arat, proteeseja käyttävien on hyvä pitää proteeseja mahdollisimman vähän päiväsaikaan ja yöllä mielellään ei ollenkaan.

Asiantuntijahoito

Suunniteltaessa sädehoitoa pään tai kaulan alueelle tulee tehdä suunnitelma myös suun hoidosta sekä ennen että jälkeen sädehoidon. Erikoissairaanhoidossa selvitetään sädehoidon mahdolliset riskitekijät ja suuoireet sekä annetaan ohjeet niiden ehkäisemiseksi. Perusterveydenhuolto vastaa yksilöllisen suun asiantuntijahoidon toteuttamisesta.

Mahdolliset tulehdukset suussa ja hampaissa tulee hoidattaa ennen sädehoitojen aloittamista. Ensimmäisenä vuonna sädehoidon jälkeen suositellaan tiheämpiä suun ja hampaiden tutkimuksia mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja hoitamiseksi. Hyvästä suuhygieniasta ja suun kostutuksesta tulee huolehtia erityisen hyvin.

Sädehoidon jälkeen hampaat, jotka ovat olleet sädekentän alueella, tulee hoitaa mahdollisimman konservatiivisesti. Yli 60 Gy:n suuruisen sädeannoksen saaneilla alueilla hampaiden poistoa tulee välttää. Jos kuitenkaan muuta vaihtoehtoa ei ole, tulee hoitolinjauksesta ja mahdollisesta mikrobilääkeprofylaksiasta (antibioottiprofylaksiasta) konsultoida erikoissairaanhoidon suu- ja leukasairauksien yksikköä. Jos osteoradionekroosi kehittyy, sen hoito vaatii tulehtuneen alueen kirurgista hoitoa, joka tehdään sairaalassa.

Jos sädehoidosta seuraa leukalukko (trismus), purentaelimen toiminta häiriintyy; suun avaus, ruokailu, suuhygienian ylläpito ja puhuminen vaikeutuvat. Fysioterapeutti ohjaa omatoimisiin harjoituksiin purentaelimen toiminnan normalisoimiseksi (taulukko Purentaelimistön oireet ja sairaudet).

Bisfosfonaatit ja suun terveys

Jos syöpä on levinnyt luustoon (luustoetäpesäkkeet), luunmurtumia ehkäisemään voidaan käyttää niin sanottuja luulääkkeitä, bisfosfonaatteja. Niiden haittavaikutuksena on leukaluun osteonekroosi, erityisesti alaleuassa. Bisfosfonaatien aiheuttama osteonekroosi määritellään 6–8 viikkoa kestäneeksi luukuolioksi (nekroosi) ilman pään tai kaulan alueen sädehoitoa. Osteonekroosin riski on annosriippuvainen; mitä suurempia annoksia ja mitä pidempään bisfostonaatteja henkilö on saanut, sitä suurempi riski osteonekroosille on. Bisfosfonaatteja käytetään myös osteoporoosin hoidossa, mutta silloin niiden annosmäärät ovat selvästi pienemmät kuin luustoon levinneen syövän hoidossa. Ennen bisfosfonaattihoitoja, kuten ennen syöpähoitoja, suun ja hampaiston tutkimus on tärkeää mahdollisten kroonisten ja piilevien tulehduspesäkkeiden löytämiseksi ja hoitamiseksi.

Taulukko 1. Sädehoidon vaikutukset suussa sekä niiden ehkäisy ja hoito.
Haittavaikutus Määritelmä ja oireet/seuraukset Alkamisajankohta sädehoidon aikana Ehkäisy ja hoitokeinot
Mukosiitti Suun ja nielun limakalvon akuutti tulehdus
Limakalvojen punoitus
Kipeitä limakalvohaavaumia
Syömisongelmia
Vakavuusaste riippuu sädehoidon annoksesta ja hoidetusta alueesta
Superinfektio tavallinen
Hoidon toinen viikko Asiantuntijahoito
  • Tiheä seuranta
  • Limakalvovaurioiden minimointi
  • Superinfektion tarkkailu
  • Pienienergisen laserin käyttö

Omahoito:
  • Hyvä suuhygienia
  • Vaahtoamaton fluorihammastahna
  • Ksylitolipastillien käyttö
  • Hammasproteesien mahdollisimman vähäinen käyttö ja päivittäinen puhdistus
  • Liman mekaaninen poistaminen tiheillä suola(sooda)purskutteluilla (taulukko Leukemia ja suun terveys)
  • Keinosylki
  • Paikallispuudutteet
  • Kipulääkitys
Kserostomia (ks. Kuiva suu) Kuiva suu
Syljen pH alentunut
Syljen viskositeetti lisääntynyt (sitkeää)
Mutans-streptokokkibakteerien määrä lisääntynyt
Suurentunut kariesriski
Kipua suussa
Syömis- ja puheongelmia
Makuaistin muutoksia
Ensimmäinen viikko Asiantuntijahoito:
  • Sädehoidon tarkka kohdistaminen
  • Sylkirauhasten jättäminen sädekenttien ulkopuolelle, jos mahdollista
  • Mukosiitin ja sienitulehduksen hoito

Omahoito:
  • Toistuva limakalvojen kostutus vedellä
  • Ruokaöljyä yöksi limakalvoille
  • Keinosylki
  • Ksylitolituotteiden käyttö
Kandidaasi (ks. Suun sienitulehdukset) Suun sienitulehdus
Suun normaali mikrobifloora vähenee, jolloin sieni valtaa alaa
Limakalvojen punoitus, kirvely, kipu tai irrotettavat valkoiset limakalvopeitteet
Voi ilmetä välittömästi Asiantuntijahoito
  • Suun tiheät tarkastukset
  • Sieniviljelyt, jos viitteitä sienitulehduksesta

Sienitulehduksen lääkehoito:
  • Paikallinen sienilääkitys (nystatiini liuos) jo ennen sädehoitoa
  • Tarvittaessa systeeminen sienilääkitys perustuen viljelyvastaukseen ja herkkyysmääritelmään
Hampaiden reikiintyminen (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)) Syljen pH:n alentuminen ja suun mikrobiflooran muutos (kariesta aiheuttavien bakteerien lisääntyminen): nopea, tuhoisa hampaan kovakudoksen menetys
Suun kuivumisen seuraus
Ennen sädehoitoa ja sen jälkeen suun kuivumisen yhteydessä Asiantuntijahoito:
  • Hammaskaulojen ja kulumispintojen tarkkailu
  • Yksilöllinen karieksen ehkäisyhoito (esim. säännölliset fluorihoidot)
  • Tarvittaessa reseptillä matalavaahtoava hammastahna, jolla korkea fluoripitoisuus
  • Jatkuva kannustaminen omahoitoon

Omahoito:
  • Huolellinen suuhygienia
  • Fluorihammastahna (apteekista kuivan suun hoitoon tarkoitettu)
  • Suun kostutus
  • Tasapainoinen ruokavalio
Osteoradionekroosi Sädetetyllä alueella oleva - yli 1 cm:n kokoinen - paljastunut luualue, jolla vähäinen mahdollisuus uusiutua, vastustaa tulehdusta tai kestää vammautumista Välittömästi sädekentän alueella Asiantuntijahoito:
  • Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito ennen sädehoitoa
  • Säännöllinen ylläpitohoito sädehoidon jälkeen erikoissairaanhoidossa
  • Annosmaksimien välttäminen luussa
Leukalukko (ks. Purentaelimistön oireita ja sairauksia) Alaleuan liikerajoitus
Puremalihasten arpimuodostus
Saattaa ilmetä välittömästi Asiantuntijahoito:
  • Ohjattu fysioterapia

Omahoito:
  • Puremalihasten liikeharjoitukset 6–10 kertaa vuorokaudessa
Makuaistin muutokset Tavallisesti ohimenevä
Palautuu 60–90 päivän päästä hoidon jälkeen
Voi jäädä pysyväksi, jos vaikea kserostomia
Välittömästi Asiantuntijahoito:
  • Ravinto-ohjaus

Omahoito:
  • Painon seuraaminen
  • Kuivan suun hoito
Syömisvaikeudet esim.
aliravitsemus
Muiden oireiden aiheuttama laihtuminen, puutostilat Voi alkaa 2–3 viikkoa sädehoidon aloituksesta Asiantuntija- ja omahoito:
  • Kaikkien edellä mainittujen oireiden tai tilojen hoito

Asiantuntijahoito:
  • Painon seuraaminen (painoindeksi)
  • Ravintovalistus ja -ohjeet
  • Ravintoterapeutin konsultaatio
  • Väliaikainen ravitsemusletku vatsanpeitteiden läpi mahalaukkuun (PEG-letku)

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Pään ja kaulan alueen syöpien sädehoito ja suun terveys Pään ja kaulan alueen syöpien sädehoito ja suun terveys.