Etusivu » Syömishäiriöt ja suun terveys

Syömishäiriöt ja suun terveys

Terve suu 2015
10.6.2015
Sisko Honkala

Ahmimishäiriöön liittyvä oksentelu aiheuttaa usein hampaiden vakavaa kulumista eli eroosiota (ks. «Hampaiston kuluminen (attritio ja abraasio) ja kiilteen liukeneminen (eroosio)»1). Sekä ahmimis- että laihuushäiriö aiheuttavat suun kuivumista (ks. «Kuiva suu»2), joka lisää hampaiden erosoitumisen ja reikiintymisen (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»3) riskiä ja niihin liittyviä oireita. Jos syömishäiriöön liittyy alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttöä, niin suuvaikutukset lisääntyvät (ks. «Tupakoinnin vaikutukset suun terveyteen»4, «Nuuskan vaikutukset suun terveyteen»5 ja «Muut päihteet ja suun terveys»6).

Syömishäiriöt ovat useimmiten nuorten naisten mielenterveyden häiriöitä. Laihuushäiriön (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriön (bulimia nervosa) taustalla ovat usein kasvuun ja itsenäistymiseen liittyvät psyykkiset ongelmat. Laukaiseva tekijä voi olla huomautus lihavuudesta.

Anoreksia

Anoreksia on nuoruusiän vakava mielenterveyden häiriö. Anorektikko ei tunne olevansa sairas ja hän kieltää syömisongelman. Tyypillistä anorektikolle on vääristynyt kehonkuva (on mielestään liian lihava) ja liian alhaiseksi asetettu painotavoite.

Häiriöön liittyy lihomisen pelko, pakonomainen liikunta, ruokailutottumusten muuttaminen (esim. kasvisruokaan siirtyminen), mahdollinen ulostuslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden käyttö, oksentelu, alipainoisuus, vatsavaivat, kuukautisten poisjäänti, väsymys, eristäytyneisyys, masentuneisuus, ahdistuneisuus ja mielialan vaihtelut.

Bulimia

Bulimiassa on tyypillistä toistuvat ylensyömisjaksot ja pyrkimys estää ruoan lihottavat vaikutukset itse aiheutetun oksentelun, ajoittaisen syömättömyyden, ulostuslääkkeiden tai nesteenpoistolääkkeiden avulla.

Bulimikolla esiintyy voimakkaita mielialanvaihteluita, masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta sekä bulimiakohtauksen aikana eristäytyneisyyttä. Fyysisiä oireita ovat muun muassa turvotus, ummetus, väsymys, kuukautishäiriöt, pahoinvointi, päänsärky ja heikotus. Bulimikon käyttäytyminen saattaa olla itsetuhoista, ja hän saattaa käyttää päihteitä ja lääkkeitä.

Bulimia alkaa myöhäisemmällä iällä kuin anoreksia, ja siitä kärsivä hakee usein itse apua ongelmaansa. Bulimikko on usein sairastanut aikaisemmin laihuushäiriötä. Ahmimishäiriöstä kärsivä on yleensä normaalipainoinen, mutta painonvaihteluja saattaa esiintyä. Hän pelkää lihomista ja kiinnittää ylikorostuneesti huomiota painoonsa ja ulkonäköönsä. Liikunta on pakonomaista.

Syömishäiriöt ja suun hoito

Omahoito

Hampaita ei pidä harjata heti oksentamisen jälkeen, koska tällöin hampaan kiille, joka on jo altistunut hapon liuottavalle vaikutukselle, altistuu vielä hankaamiselle ja kuluu entisestään. Hampaiden kulumista voidaan ehkäistä huuhtomalla hampaat oksentelun jälkeen vedellä tai happamuutta neutraloivalla liuoksella ja nauttimalla ksylitolituotteita (ks. «Ksylitoli»7).

Reikiintymisen, eroosion ja ientulehdusten ehkäisemiseksi hampaat tulee harjata aamuin illoin fluorihammastahnalla (ks. «Hammastahnat»8). Hammasvälit tulee puhdistaa vähintään kahdesti viikossa (ks. «Hampaiden välipintojen puhdistus»9). Kuivan suun hoitoon voi käyttää artikkelissa «Kuiva suu»2 mainittuja tuotteita.

Asiantuntijahoito

Anorektikot ja bulimikot hoidetaan useimmiten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Varhainen toteaminen perusterveydenhuollossa on tärkeää ja avainasemassa on kouluterveydenhuolto. Hoito on vaativaa, pitkäkestoista ja edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Syömishäiriöstä kärsivän ravitsemushoidon onnistumiseksi on yhteistyö perheen, ravitsemusterapeutin ja kaikkien muiden hoitoon osallistuvien välillä tärkeää.

Kaikkien ammattiryhmien on hyvä muistaa sairauksien merkitys suun ja hampaiden terveydelle. Syömishäiriöistä kärsivät tulee ohjata hammaslääkärin tutkimuksiin. Hammaslääkärien tai suuhygienistien antamat fluoraushoidot (ks. «Fluori»10) eroosion ehkäisemiseksi ovat suositeltavia.