Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä. Jälkiehkäisyllä tarkoitetaan raskauden ehkäisyä yhdynnän jälkeen mutta ennen alkion kiinnittymistä kohtuun. Jos alkion kiinnittyminen on jo tapahtunut, mikään jälkiehkäisymenetelmä ei keskeytä raskautta.

Kierukan käyttö jälkiehkäisynä

Kuparikierukan asennus on tehokas jälkiehkäisymenetelmä. Kierukka heikentää siittiöiden liikkuvuutta, joka haittaa munasolun hedelmöitymistä ja lisäksi estää mahdollisen alkion kiinnittymisen kohdun limakalvoon.

Kierukan asennus pitää tehdä kuuden vuorokauden kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä. Kierukan etuna on, että jatkoehkäisy tulee hoidettua samalla. Haittoihin kuuluu mahdollinen tulehduksen riski, jonka estämiseksi voidaan tarvittaessa antaa ennaltaehkäisevä antibioottihoito. Kierukka voidaan asettaa sekä synnyttäneille että synnyttämättömille.

Myös 52 mg levonorgestreeliä sisältävä hormonikierukka toimii jälkiehkäisyssä.

Hormonaalinen jälkiehkäisy

Hormonaalisten valmisteiden pääasiallinen mekanismi jälkiehkäisyssä on ovulaation estyminen tai myöhästyminen. Hormonaalisten jälkiehkäisytablettien teho on parhaimmillaan 12 tunnin sisällä suojaamattomasta yhdynnästä otettuna.

Pelkkää keltarauhashormonia sisältäviä valmisteita on kolme: NorLevo®, Levodonna® ja Postinor®. Pakkaus sisältää yhden tabletin 1,5 mg levonorgestreelia. Pakkauksen saa apteekista ilman reseptiä iästä riippumatta. Apteekin henkilökunta antaa neuvonnan sekä kirjallisen ohjeen. Tabletit pitää ottaa mahdollisimman nopeasti, mutta viimeistään 72 tunnin kuluessa yhdynnästä. Menetelmä on sitä tehokkaampi, mitä aiemmin suojaamattoman yhdynnän jälkeen sitä käytetään. Valmisteen käytölle ei ole terveydellisiä vasta-aiheita.

Toinen vaihtoehto on ulipristaalia sisältävä tabletti. Valmisteita on kaksi: EllaOne® ja Femke®. Se on niin sanotun progesteronireseptorin muuntelija. Valmistetta saa apteekista yhden tabletin pakkauksen ilman reseptiä iästä riippumatta. Apteekin henkilökunta antaa ohjeet tabletin käytöstä. Se voidaan ottaa enintään 120 tunnin (5 vrk) kuluessa suojaamattomasta yhdynnästä.

Hormonaalisen jälkiehkäisyn haittavaikutuksia voivat olla päänsärky, seuraavien kuukautisten mahdollinen aikaistuminen tai viivästyminen sekä pahoinvointi. Jälkiehkäisy ei aiheuta pitkäaikaisia vaikutuksia kuukautiskiertoon.

Jälkiehkäisyyn voidaan myös käyttää etinyyliestradiolia ja levonorgestreelia sisältäviä ehkäisytabletteja. Valmista pakkausta ei enää ole markkinoilla. Tämä menetelmä aiheuttaa kuitenkin enemmän sivuvaikutuksia, erityisesti pahoinvointia ja päänsärkyjä, kuin pelkkää keltarauhashormonia tai ulipristaalia sisältävä valmiste. Sen teho ei myöskään ole yhtä hyvä kuin pelkkää levonorgestreelia sisältävän valmisteen.

Jälkiehkäisy imetyksen aikana

Jälkiehkäisytabletteja voi käytttää imetyksen aikana. Hormonivalmisteet erittyvät äidinmaitoon. Levonorgestreelitabletin ottamisen jälkeen voi ensimmäisen maidon lypsää pois, ja seuraavaa imetystä suositellaan aikaisintaan 8 tunnin kuluttua tabletin ottamisesta. Ulipristaalin jälkeen imettämistä ei suositella viikkoon, koska vaikutusta vastasyntyneeseen/imeväiseen ei tunneta.

Jälkiehkäisyn käyttö ehkäisypillerin tai laastarin unohtuessa

Jälkiehkäisytabletteja voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa hormonaalista ehkäisyä ei ole käytetty ohjeen mukaisesti. Ehkäisy voi pettää, jos kaksi tai useampia pillereitä on unohtunut ensimmäisen käyttöviikon aikana, rengas on ollut pois emättimestä yli 3 tunnin ajan tai laastari on ollut pois iholta yli 24 tuntia. Jälkiehkäisyn lisäksi on syytä käyttää kondomia, kunnes ehkäisypillereitä on otettu seitsemän peräkkäistä päivää säännöllisesti. Jälkiehkäisyn jälkeen jatketaan käytössä olevaa hormonaalista ehkäisyä normaaliin tapaan.

Jälkiehkäisyn teho

Kuparikierukka on jälkiehkäisymenetelmistä tehokkain: raskaaksi tulee vain 0,1 %. Raskaus voi alkaa 1–3 %:lla jälkiehkäisytabletin käyttäjistä, joten raskaustestin teko on tarpeen, mikäli kuukautisvuoto ei tule ajallaan. Ylipaino voi hieman heikentää hormonaalisen jälkiehkäisyn tehoa. Ylipainoisilla naisilla (BMI > 25 kg/m2) ulipristaalin teho on mahdollisesti parempi kuin levonorgestreelin.

Raskaustesti pitää tehdä aina, jos kuukautiset myöhästyvät viikon tai enemmän. Myös kohdun ulkopuolisen raskauden mahdollisuus on huomioitava, joten testi kannattaa tehdä, jos vuoto on poikkeavan niukkaa tai kivuliasta.

Jälkiehkäisytabletin oton jälkeen pitää aina käyttää muuta ehkäisyä, esimerkiksi kondomia, seuraavaan vuotoon asti. Lisäksi on syytä hankkia luotettava ja tehokas ehkäisymenetelmä jatkoon. Nuorten kannattaa aina hakeutua jälkitarkastukseen, jossa on mahdollisuus saada tarkempaa ehkäisyneuvontaa. Samalla on mahdollisuus ottaa myös klamydiatesti.

Kirjallisuutta

  1. Kivijärvi A. Jälkiehkäisy. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja (online, vaatii käyttäjätunnuksen). Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 1.6.2023.
  2. Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy, kohta Jälkiehkäisy.