Tatuoinnit ovat joko pinnallisia ja lyhytkestoisia hennatatuointeja tai pysyviä neulatatuointeja. Kosmeettiset kestopigmentoinnit ovat kestoltaan näiden väliltä.

Hennatatuointi

Hennatatuoinnit ovat muutamassa viikossa pois kuluvia pinnallisia ihon koristekuvioita. Ne tehdään joko terävällä kärjellä piirtämällä tai sapluunan avulla. Perinteisen hennatatuoinnin väripasta tehdään hennapensaan lehdistä, ja siihen lisätään joskus muita väriaineita. Erityisesti parafenyleenidiamiinia sisältävä musta väriaine voi aiheuttaa allergiaa.

Kestopigmentointi

Kestopigmentointi on kosmeettinen toimenpide, jossa kulmat korostetaan ja silmät tai huulet rajataan väriaineella. Se tehdään neulakynällä, joka vie väriaineen ihon uloimman kerroksen alaosaan. Pigmentointi uusitaan noin kuukauden kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Kestopigmentointi kuluu pois ihon uusiutumisen myötä 1–3 vuodessa. Väriaineet ovat samankaltaisia kuin neulatatuoinnissa käytettävät.

Neulatatuointi

Kestotatuoinnissa verinahkaan viedään neulalla pigmentti- ja väriaineita, joilla saadaan aikaan pysyvä kuvio. Ainakin 10–20 %:lla ihmisistä länsimaissa on yksi tai useampi tatuointi.

Ammattitatuoijien värivalikoima on laaja. Useimmat tatuointimusteet ovat vesiliukoisia pigmenttiseoksia, joihin on lisätty mm. säilöntä- ja liuotinaineita käytettävyyden parantamiseksi. Ammattitatuoijat käyttävät koneita, joissa neula pistää tatuointimusteen aina samaan syvyyteen verinahkaan.

Euroopassa on vuodesta 2008 lähtien ollut turvallisuusvaatimukset ja -kriteerit tatuoinnin ja kestopigmentoinnin osalta. Useimmat tatuointivärit tuodaan kuitenkin edelleen Euroopan ulkopuolelta, eikä niiden tarkkaa koostumusta tiedetä.

Neulatatuoinnin jälkihoito

Tatuoidessa vuotaa hieman verta ja tatuointikohtaan tulee rupi. Uusi tatuointi pestään kahdesti päivässä ja voidellaan rasvaisella voiteella monta kertaa vuorokaudessa. Neulajäljet parantuvat yleensä 3–4 viikossa. Tatuoitua ihoa ei kannata sinä aikana altistaa auringolle.

Tatuoinnin haitat

Jopa kolmasosalle tulee tatuoinnista iholle kutinaa tai turvotuksesta, joka voi kestää viikkoja tai kuukausia. Heti tatuoinnin jälkeen alue voi infektoitua. Ihon bakteeritulehdus hoidetaan paikallisella tai sisäisellä antibiootilla. Ihon sieni- ja virustulehduksia sekä harvinaisempia infektioita, kuten mykobakteerien aiheuttamia epidemioita, on kuvattu.

Ihon yliherkkyysreaktioita voi ilmetä välittömästi tai jopa vuosien viiveellä. Myös kosketusallergia esimerkiksi tatuointivärin sisältämälle metallille on mahdollista. Hoitona käytetään paikallisesti vahvoja kortisonivoiteita tai kortisonipistoksia, ja joskus pigmentti joudutaan poistamaan. Myös tatuointikohdan ihosyöpiä ja ihotauteja, kuten arpisarkoidoosia (ks. Ihosarkoidoosi), on kuvattu. Tatuointineulauksen yhteydessä voi tarttua myös hepatiitti- tai HIV-infektio.

Jos kaduttaa, saako tatuoinnin pois?

Jotkut katuvat tatuointejaan, ja etenkin huonosti tehdyt tatuoinnit halutaan poistattaa. Myös jotkut haittavaikutukset voivat vaatia tatuoinnin poiston.

Tatuointi voidaan yleensä häivyttää tai poistaa kokonaan jollakin seuraavista keinoista:

  • Leikkaus: Pienet tatuoinnit voi poistaa leikkaamalla. Siitä jää arpi, jonka koko riippuu tatuoinnin koosta ja paikasta sekä perinnöllisestä parantumistaipumuksesta.
  • Hionta, kemiallinen kuorinta ja nestetyppijäädytys (kryohoito) sopivat joihinkin tatuointeihin. Tatuointi häviää harvoin kokonaan ja toimenpiteestä voi jäädä arpi.
  • Laser: Tatuoinnin väristä riippuen käytetään useita erityyppisiä lasereita. Teho perustuu laserpulssin kestoon ja aallonpituuteen, joka hajottaa tietyn värisen pigmentin. Tummat pigmenttivärit häviävät laserilla yleensä parhaiten. Hoitokertoja tarvitaan useita, ja pigmenttiä voi siitä huolimatta jäädä jäljelle.

Kirjallisuutta

  1. Vakharia P. Tattoo reactions. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 23.3.2022.
  2. Kluger N ja Sahi H. Tatuointien komplikaatiot. Suomen Lääkärilehti 2016;71(47):3015-30.
  3. Kluger N, Koljonen V, Ranki A. Tatuoinnit - mitä lääkärin tulee tietää? Duodecim 2011;127(22):2383–92.