Yleistä

Kawasakin tauti on erityisesti pienillä lapsilla (alle 5 v) esiintyvä verisuonitulehdustauti. Sitä tavataan maassamme noin 30 lapsella vuodessa. Taudin aiheuttaja on tuntematon. Kyse lienee infektion laukaisemasta tulehdusreaktiosta kuten monissa reumataudeissa.

Kawasakin taudin oireet

Kawasakin taudin pääoire on jatkuva korkea (yli 38 asteen) kuume, joka kestää yli 5 vuorokautta. Lisäksi lapsella voi olla oireina molemminpuolinen silmän sidekalvojen punoitus, ihottuma, suurentuneet kaulan imusolmukkeet sekä kielen ja suun limakalvojen punoitus, huulten punoitus ja halkeilu, sekä kämmenien ja jalkapohjien punoitus ja turvotus. Tyypillisten oireiden lisäksi lapsilla todetaan usein muitakin vaivoja, kuten nivelkipuja, korvatulehdusta, vatsakipua, ripulia ja oksentelua. Vakavimmissa tapauksissa tauti voi vaikuttaa myös maksan, munuaisten, keuhtkojen, silmien ja aivojen toimintaan.

Laboratoriokokeissa todetaan kohtuullisesti suurentuneet tulehdusarvot (valkosolut, CRP ja lasko). Lisäksi tyypillisiä löydöksiä verikokeissa ovat hemoglobiinin lasku ja maksa-arvojen nousu. Virtsasta löytyy usein tulehdussoluja, mutta ei bakteereita.

Myöhäisvaiheessa (viikkoja taudin alusta) iho voi hilseillä sormissa ja varpaissa. Tyypillistä on myös verihiutaleiden runsaus verenkuvassa.

Kawasakin taudin vakavin löydös ovat sydämen sepelvaltimosuonten tulehduksesta johtuvat laajentumat, jotka voivat johtaa sepelvaltimoiden tukoksiin.

Milloin hoitoon?

Kawasakin tautia epäiltäessä tulee hakeutua saman tien hoitoon. Ongelma on, että Kawasakin taudin kaltaisia oireita esiintyy myös monissa tavallisissa infektioissa, eikä sitä ole aina helppo epäillä ja varmentaa. Lapsi, jolla on kuumeilua ilman selviä muita oireita, on syytä viedä lääkärin arvioon.

Kawasakin taudin hoito

Kawasakin taudin hoitona käytetään suoneen annettavaa immunoglobuliinia ja viikkojen ajan jatkuvaa asetyylisalisyylihappo (”aspiriini”) -lääkitystä suun kautta. Tämä hoito vähentää selvästi sepelvaltimomuutosten ilmaantumista, erityisesti kun hoito annetaan tarpeeksi ajoissa. Mikäli vastetta ei saada, eli tulehdus jatkuu, voidaan immunoglobuliinihoito toistaa ja antaa suonensisäisesti tai suun kautta kortisonia. Vaikeimmissa tapauksissa tulehdusta voidaan hoitaa myös erilaisilla reumasairauksien hoidossa käytettävillä biologisilla lääkkeillä.

Jokainen sairaalahoidossa oleva lapsi käy myös silmälääkärin arviossa. Mikäli silmistä löydetään tulehdusmuutoksia, silmälääkäri määrää siihen sopivia silmätippoja.

Sydäntä tutkitaan ultraäänellä toistuvasti ja tarvittaessa sydänlääkäri määrää veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä pitkäaikaiseen käyttöön.

Valtaosa lapsista paranee Kawasakin taudista hyvin.

Kawasakin taudin ehkäisy

Kawasakin taudin syntymekanismi on tuntematon eikä ehkäisykeinoja tunneta.

Kirjallisuutta

  1. Tuikkala H. Kawasakin tauti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.6.2021.
  2. Tuikkala H, Salo E. Pienen lapsen kuumeilu - voiko se olla Kawasakin tauti? Suom Lääkäril 2018;73(42):2409–15.
  3. Salo E. Kawasakin tauti. Kirjassa: Rajantie J, Heikinheimo M, Renko M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 225–6.