Mitä punariisi on?

Punariisin nimi tulee siitä, että eräs rihmasienilaji (Monascus purpureus) värjää riisin punaiseksi. Punariisin valmistuksessa sientä laitetaan keitetyn riisin päälle, minkä jälkeen riisiä pidetään lämpökaapissa parin viikon ajan. Eräässä mielessä kyse on siis homehtuneesta riisistä.

Punariisistä on eristetty ihmiselimistöön vaikuttavia aineita, tärkeimpänä näistä monakoliini K. Se on rakenteeltaan täysin samanlainen kuin kolesterolia alentavana lääkkeenä käytetty lovastatiini, joka estää kolesterolin muodostumista elimistössä. Punariisistä valmistetuissa ravintolisissä on yleensä muutama prosentti monakoliineja. Ongelma kaupassa myytävissä valmisteissa kuitenkin on, että vaikuttavan aineen, lovastatiinin, pitoisuudet saattavat vaihdella jopa satakertaisesti.

Punariisin vaikutukset

Punariisiä markkinoidaan luontaistuotteena, mutta valmisteet ovat itse asiassa pitkän puhdistus- ja jalostusketjun lopputuloksia. Ketju ei ole kuitenkaan sillä tavoin valvottu tai edes tiedossa kuin varsinaisten lääkkeiden valmistus. Myös saman valmisteen eri tuote-erien välillä voi olla eroja, koska laatua ei valvota. Kun vaikuttavan aineen pitoisuuksissa voi olla huomattavaa vaihtelua, on vaikea sanoa, mikä määrä punariisivalmistetta olisi nautittava, jotta haluttu vaikutus saataisiin. Kaupallisiin punariisivalmisteisiin on myös usein lisätty muita aineita.

Punariisi ja punariisiravintolisät vähentävät tutkimusten mukaan veren kolesterolia samalla mekanismilla kuin kolesterolilääkkeet, kysehän on samoista tai hyvin samankaltaisista aineista. Tämän perusteella niiden arvioidaan myös vähentävän verisuoniahtaumien syntymistä ja verisuonisairauksia, joskaan punariisivalmisteilla ei ole tehty samanlaisia pitkäaikaistutkimuksia kuin tavallisilla kolesterolilääkkeillä, statiineilla, joiden käytöllä on osoitettu sairausriskien todellinen väheneminen. Punariisituotteiden teho on myös yleensä kolesterolilääkkeitä vähäisempi, koska pitoisuudet tuotteissa ovat lääkevalmisteita pienempiä.

Punariisin haitat

Kun punariisituotteella on statiinilääkkeen teho, sillä on vaikuttavan aineen kemiallisen samankaltaisuuden vuoksi myös samat mahdolliset sivuvaikutukset, jos käytetään yhtä suuria vaikuttavan aineen annoksia. Joissakin tutkimuksissa ja käyttäjähavainnoissa raportoidut lovastatiinilääkitystä vähäisemmät sivuvaikutukset punariisiä käytettäessä (esimerkiksi lihaskivut) johtunevatkin yksinkertaisesti pienemmästä vaikuttavan aineen annoksesta.

Punariisivalmisteilla on myös omia haittavaikutuksia. Punariisipölyn hengittäminen voi aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita. Valmistusprosessin myötä punariisivalmisteissa voi olla epäpuhtauksia ja jäämiä, joiden haitallisuus ei ole selkeästi arvioitavissa.

Punariisi vai kolesterolilääke?

On vaikea perustella punariisituotteiden käyttöä kolesterolin alentamiseksi. Tuotteet eivät ole sen "luonnonmukaisempia" kuin lääketehtaassa valmistetut lääkkeet, joiden sisältämä vaikuttavan aineen määrä on tiedossa ja tarkasti vakioutu. Punariisivalmisteiden teho ja annostelu ovat vaikeammin määriteltävissä, eikä ole tutkimuksia niiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksista. Luonnonmukaisin tapa hoitaa kolesterolia on laihduttaa, vähentää ravinnon kovia rasvoja ja lisätä kuitujen käyttöä.

Kirjallisuutta

  1. Dujovne CA. Red yeast rice preparations: Are they suitable substitutions for statins? Am J Med 2017;130(10):1148-1150
  2. Farkouh A, Baumgärtel C. Mini-review: medication safety of red yeast rice product. Int J Gen Med. 2019; 12: 167–171
  3. Gordon RY, Cooperman T, Obermeyer W ym. Marked variability of monacolin levels in commercial red yeast rice products: buyer beware! Arch Intern Med 2010;170(19):1722-7 .
  4. Li Y, Jiang L, Jia Z ym. A meta-analysis of red yeast rice: an effective and relatively safe alternative approach for dyslipidemia. PLoS One 2014;9(6):e98611 .
  5. Wigger-Alberti W, Bauer A, Hipler UC ym. Anaphylaxis due to Monascus purpureus-fermented rice (red yeast rice). Allergy 1999;54(12):1330-1.
  6. Punariisivalmisteiden kartoitustutkimus – Loppuraportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Tullilaboratorio ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. 30.5.2016