Terveyskirjasto

Hae Terveyskirjastosta

Voit laajentaa hakua katkaisemalla sanan *-merkillä (esim. uni*). Lue lisää »
  

Terveyskirjasto - Luotettavaa tietoa terveydestä

Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia. Lue lisää »
Terveyskirjastossa5,4 milj. kävijää
 
Lääkärikirja Duodecim
Käypä hoito -suositukset
Terveystieto
Terveyden edistäminen
Pitkäaikaissairauksien hoito
Mielenterveys
Lapset
Lääkkeet
Ensiapu
Eri sairausteemoja
  

Julkisten paikkojen pelko (Agorafobia)

Lääkärikirja Duodecim
23.7.2010
Matti Huttunen

Julkisten paikkojen pelosta (agorafobia) kärsivä henkilö ahdistuu voimakkaasti paikoissa tai tilanteissa, joista poispääsy on vaikeaa tai noloa tai joissa ei olisi apua saatavilla odottamattoman paniikkikohtauksen (ks. «Paniikkikohtaus»1) tai paniikkityyppisten oireiden ilmetessä. Pelot koskevat tyypillisesti esimerkiksi poistumista kotoa yksin, ihmisjoukossa tai jonossa olemista, sillalla olemista, hissillä kulkemista, matkustamista bussilla tai junalla.

Julkisten paikkojen pelot ovat lieväasteisina varsin yleisiä. Noin puolella paniikkihäiriöstä kärsivistä ilmenee myös julkisten paikkojen pelkoja.

Julkisten paikkojen pelkojen seurauksena niistä kärsivä alkaa välttää tilanteita, joissa hän pelkää paniikkioireiden ilmenevän. Jokapäiväisen elämän kaventuu, kun henkilö ei uskalla käydä kaupassa, kulkea julkisilla kulkuvälineillä tai matkustaa lentokoneella. Elämän kaventumisen seurauksena voi olla ristiriidat läheisten kanssa, masentuneisuus tai alkoholin käyttö pelkojen lievittämiseksi.

Itsehoito

Julkisten paikkojen pelkoja voidaan muiden pelkojen tapaan lievittää ohjelmalla, jossa peloista kärsivä totuttelee asteittain pelkoa herättävään tilanteeseen. Linja-autolla matkustamista pelkäävä voi totutella bussilla kulkemiseen asteittain:

  1. matkustaminen ystävänsä kanssa yhden pysäkinvälin istuen käytävän puoleisessa istuimessa lähellä ovea, kunnes tämä ei enää herätä ennakoivaa pelkoa,
  2. matkustaminen ystävänsä kanssa 2–5 pysäkinväliä,
  3. matkustaminen ystävän kanssa yli viisi pysäkinväliä istuen bussin taka-osassa,
  4. matkustaminen yksin yhden pysäkinvälin ystävän seuratessa omalla autolla,
  5. matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä ystävän seuratessa omalla autolla,
  6. matkustaminen yksin yli viisi pysäkinväliä ystävän seuratessa omalla autolla,
  7. matkustaminen yksin ilman ystävää yhden pysäkinvälin istuen käytävän puolella ja lähellä ovea,
  8. matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä istuen lähellä ovea,
  9. matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä istuen bussin taka-osassa,
  10. matkustaminen yksin yli viisi pysäkinväliä istuen bussin takaosassa.

Jos altistusohjelman aikana pelot käyvät ylivoimaiseksi, etenemistä ohjelmassa voi hidastaa. Pelkoja voi usein tehokkaasti lievittää mielikuvaharjoitteiden ja rentoutusmenetelmien avulla.

Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy yleisölle tarkoitetuista kirjoista. Monilla paikkakunnilla on myös vertaisryhmien järjestämiä itsehoitoryhmiä. että oma-apuryhmistä. Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista.

Hoito

Julkisten paikkojen pelkojen kaventaessa jokapäiväistä elämää on aina viisasta kääntyä psykiatrin tai psykologin puoleen ainakin, jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta. Julkisten paikkojen pelkoa ja niiden taustalla olevia paniikkikohtauksia voidaan tehokkaasti hoitaa sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Psykoterapiassa keskeisenä osiona on oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito. Ensisijaisena vaihtoehtoina ovat pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia tai kognitiivinen psykoterapia, toissijaisesti myös psyko- tai kognitiivisanalyyttinen psykoterapia erityisesti itsepäisimpien pelkojen hoidossa. Lääkkeiden avulla kyetään tehokkaasti estämään kohtausten toistumista tai tilanteihin liittyvää ennakkopelkoa. Lääkkeinä käytetään joko serotoninergisiä masennuslääkkeitä tai bentsodiatsepiineja.

Käytettyjä lähteitä

Huttunen M:. Lääkkeet mielen hoidossa. 2.painos. Kustannus Oy Duodecim, 2008.

Isometsä E.: Paniikkihäiriö. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (Ttoim.): Psykiatria. 5.painos. ss.223–237, Kustannus Oy Duodecim, 2007, s. 223–237.

Marks I.: Pelko – osa elämää. Prometheus Kustannus Oy, 2007.

Kotikuntasi terveyspalvelut

Valitse kotikuntasi

Uutta Terveyskirjastossa

Terveyskirjaston sivustoja on uudistettu »
Terveyskirjastoon uusia artikkeleita »
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 2010 Duodecimin Terveyskirjastolle »
Näytä aiemmat  »

Uutispalvelu Duodecim

Satunnainen suklaan syöminen saattaa suojata sydäntä »
Kohtuukäyttö ei ehkä suojaakaan dementialta »
Hygienia osasyy nuoruustyypin diabeteksen yleistymiseen »
Parasetamolin käyttö yhteydessä nuorten astmaoireisiin »
Lasten migreenit eivät liity mielenterveysongelmiin »
Näytä aiemmat  »