Etusivu » Äitiysneuvolan lääkärikäynnit

Äitiysneuvolan lääkärikäynnit

Lääkärikirja Duodecim
6.10.2017
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Neuvolatyössä tärkeää on lääkärin ja terveydenhoitajan yhteistyö. Normaalin raskauden aikana suositellaan kahta peruskäyntiä neuvolalääkärillä – alku- ja loppuraskauden aikana. Alkuraskauden seulontatutkimukset (ks. «Sikiötutkimukset»1) tehdään yleensä äitiyspoliklinikoiden yhteydessä.

Ensimmäinen lääkärintarkastus 10.-18. raskausviikolla

Ensimmäisen lääkärintutkimuksen yhteydessä tehdään usein (mutta ei rutiinisti) gynekologinen tutkimus, jossa tutkitaan emättimen ja kohdun suun tilanne ja arvioidaan raskauden kesto tunnustelemalla kohdun koko. Tutkimuksen tärkeä aihe on mahdollisten tulehdusten etsiminen. Käynnin yhteydessä selvitetään, miten raskauden alkuvaihe on sujunut ja onko tulevalla äidillä kroonisia sairauksia, lääkityksiä tai muita ongelmia, jotka voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja riskeihin. Samalla käydään läpi mahdolliset gynekologiset sairaudet, aiempien raskauksien kulku ja syntyneiden lasten terveys. Tärkeätä on keskustella ravitsemuksesta (ks. «Raskaus ja ruokavalio»2), tupakoinnista (ks. «Raskaus ja tupakointi»3) sekä alkoholin (ks. «Raskaus ja alkoholi»4) ja muiden päihteiden käytöstä (ks. «Raskaus ja päihteet»5).

Toinen lääkärintarkastus 35.–36. raskausviikolla

Tämän käynnin tarkoitus on arvioida tulevaan synnytykseen liittyviä seikkoja, mm. todeta mahdollinen poikkeava sikiön asento (tarjonta), varmistaa sikiön kasvu ja tunnistaa ne äidit, jotka tarvitsevat synnytyksen suunnittelun äitiyspoliklinikalla (epäsuhtaepäily, synnytykseen liittyvät muut riskitekijät). Käynnin yhteydessä myös arvioidaan mahdollisten raskauden aikana havaittujen terveydellisten ongelmien merkitystä ja seurantaperiaatteita raskauden jälkeen.

Tarveharkintaiset lisäkäynnit lääkärillä

Ylimääräiset lääkärintarkastukset voivat olla aiheellisia, jos raskaana olevalla on krooninen sairaus, joka edellyttää lääkärin arviota, tai määräaikaisissa tarkastuksissa ilmenee terveydellisiä ongelmia, jotka edellyttävät lääkärin arviota tai hoitoa. Lääkärikäynti on tarpeen, jos odottavalla äidillä on häntä itseään huolestuttavia oireita tai muu tarve lääkärin vastaanotolle. Äidin työssä pärjäämistä voidaan arvioida ja tarvittaessa kirjoittaa lyhyitäkin sairauslomia.

Synnytyksen jälkitarkastus 5–12 viikkoa synnytyksestä

Käynnin yhteydessä käydään läpi äidin kokemukset raskaudesta ja synnytyksestä. Samalla selvitetään, onnistuuko imetys normaalisti. Tärkeätä on arvioida äidin mieliala ja jaksaminen sekä huomioida mahdolliset masennuksen merkit (ks. «Synnytyksen jälkeinen masennus»6).

Jälkitarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä gynekologinen tutkimus, mutta se ei ole välttämätön, jos synnytys on ollut ongelmaton. Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan emättimen limakalvojen tilanne. Ne voivat olla hauraat ja punoittavat ennen hormonitoiminnan ja kuukautiskierron käynnistymistä. Tilanne korjautuu itsekseen, mutta jos ohuet limakalvot aiheuttavat haittaa, esimerkiksi yhdyntäkipuja, voidaan tarvittaessa kokeilla estrogeenipitoisia paikallisia puikkoja tai voiteita. Tutkimuksessa varmistetaan, ettei ole mitään tulehdukseen viittaavaa oiretta tai löydöstä. Luonteva aika papanäytteelle synnytyksen jälkeen on, kun kuukautiskierto on kunnolla käynnistynyt.

Käynnin yhteydessä suunnitellaan jatkossa tarvittava raskauden ehkäisy (ks. «Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen»7). Kierukan voi asettaa jo ennen kuukautisten käynnistymistä. Keltarauhashormonia sisältäviä ehkäisyipillereitä voi käyttää imetyksenkin aikana. Yhdistelmäehkäisypillereiden tai ehkäisyrenkaan käytön voi aloittaa imetyksen loppuvaiheessa, jolloin äidinmaito ei ole enää lapsen pääasiallinen ravinto.

Käytettyjä lähteitä

Uotila J. Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.4.2016.