Etusivu » Urheilujalkineet ja jalkaterveys

Urheilujalkineet ja jalkaterveys

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Vapaa-ajan liikunnan ja kilpaurheilun lisääntyminen sekä lajien monipuolistuminen ovat vaikuttaneet urheilujalkineiden kehittelyyn. Urheilujalkineet ovat muuttuneet ohutpohjaisista kumitossuista korkean teknologian tuotteiksi.

Aktiivinen liikunta, esimerkiksi kuntokävely tai juoksu kuormittaa jalkateriä, nilkkoja ja liikeketjun vaikutuksesta koko kehoa moninkertaisesti verrattuna tavanomaiseen kävelyyn. Osa liikunnan harrastajista on himoliikkujia, heidän viikoittainen liikuntamääränsä ylittää kehon kuormituskyvyn. Urheilujalkineiden kiivaasta kehittelystä huolimatta erilaisten rasitusvammojen määrä on lisääntynyt 1970-luvulta lähtien. Joka vuosi 65–80 % juoksijoista kärsii jostakin vammasta riippumatta juoksualustasta ja juoksumäärästä.

Liikuntatapaturmat ovat yleisin aikuisväestön tapaturmatyyppi Suomessa, ja ne aiheuttavat 2,3 miljoonaa työstä poissaolopäivää vuosittain. Eniten harrastettujen lajien, lenkkeilyn ja kävelyn, yhteydessä tapahtuu myös paljon tapaturmia, kuten nilkan nivelsidevammoja, lihasten ja jänteiden revähdyksiä ja rasitusvammoja. Jalkaterän toimintapoikkeamat (supinaatio- tai pronaatiovaivat), jalkapohjan jännekalvon kiputilat (plantaarifaskioosi), akillesjännevaivat ja polvivammat ovat lisääntyneet. Muita urheilijoiden ja muuten paljon liikkuvien ihmisten jalkavaivoja ovat rakot (ks. «Rakko»1), kynsivauriot (ks. «Kynsimuutokset ja kynsiin liittyvät kivut»2) sekä infektiot (ks. «Jalkasilsa»3 ja «Kynsisilsa»4).

Urheilujalkineiden vaikutus

Juoksun aikana kehoon toistuvasti kohdistuvat voimat ovat niin suuria, ettei niitä pystytä kengillä estämään. Urheilujalkineet eivät voi siis ehkäistä urheilu- ja rasitusvammoja. Jo 1980-luvun puolivälissä urheilujalkinevalmistajat olivat tietoisia, että juoksun aiheuttamat iskut aiheuttavat rasitusvammoja. Tutkimuksissa selvisi, että iskuvoimat ovat suurempia pehmeissä, iskua vaimentavissa jalkineissa (ks. «Urheilujalkineiden ominaisuudet ja luokittelut»5). Havaittiin, ettei jalkatyyppien mukaisista kengistä, joissa on kantakorotus, iskunvaimennusta sekä pronaatiota kontrollivat mekanismit, ole merkittävää hyötyä juoksijoille (kuva «Perinteinen urheilujalkine»1).

Vanhat uskomukset ja mainonnan luoma mielikuva tukevat edelleen ajatusta, että hyvät iskunvaimennusominaisuudet vähentävät juoksussa ja urheillessa alaraajoihin kohdistuvia iskuja. Mainonta voikin luoda vääränlaista turvallisuuden tunnetta urheilujalkineiden vammoilta suojaavasta vaikutuksesta. Kuluttajien kannattaa suhtautua kriittisesti jalkineiden vaikutuksista annettuihin lupauksiin. Kallis hintakaan ei tee kengistä parempia: on todettu, että juoksukengät, joissa on enemmän iskunvaimennusta ja pronaation korjausta, aiheuttavat enemmän vammautumisia kuin halvat kengät.

Vammojen ja vaivojen ehkäisy

Suurin osa hoitoa vaativista jalkavaivoista johtuu siitä, että keho on omaksunut jatkuvasti toistuvan virheellisen liikemallin. Kun harjoitellaan paljon, virheellinen liikemalli alkaa aiheuttaa oireita. Virheellisen liikemallin taustalla voi olla vanha vamma tai liian jäykät jalkineet.

Kehon kokonaisvaltainen huoltaminen ja erityisesti alaraajojen oikeat linjaukset sekä jalkaterän etu- ja takaosan spiraalimainen, vastakkaisiin suuntiin tapahtuva kiertyminen luovat hyvän pohjan kehon hallinnalle ja lihasten tasapainoisille toiminnoille (ks. «Jalkaterän etu- ja keskiosa»6, «Alaraajojen linjaus»7 ja «Spiraalidynaaminen harjoittelu»8). Harjoittelussa tulee huomioida lajin tekniikan hyvä hallinta, taidon ja voiman tasapaino ja nivelten liikkuvuus (taulukko «Kunto- ja kilpaurheilijoiden alaraaja- ja jalkaterveyteen sekä vammojen ehkäisemiseen vaikuttavia tekijöitä.»1).

Virheellisten liikemallien korjaaminen ja luonnollista liikkumistapaa sekä alaraajojen toimintoja tukevat harjoitteet (ks. «Jalkavoimistelun merkitys ja periaatteet»9) ovat ensisijaisia vammojen hoito- ja ehkäisykeinoja. Esimerkiksi tukipohjallishoitoa (ks. «Yksilölliset tukipohjalliset»10) tulisi harkita vasta, jos vaivat eivät parannu alaraajojen linjausta korjaavilla ja jalkaterän harjoitteilla.

Vaihtoehtona paljain jaloin liikkuminen

Urheiluvammoja hoitavat lääkärit, jalkalääkärit, podiatrit, fysioterapeutit, jalkaterapeutit, liikuntalääketieteilijät, valmentajat sekä urheilijat ovat alkaneet pohtia vakavasti, kuinka voidaan ehkäistä vammautumisia ja edistää urheilijan alaraaja- ja jalkaterveyttä. Sen lisäksi, että arvioidaan kriittisesti urheiluvälineteollisuuden markkinoimia näkemyksiä ja tehdään aktiivista tutkimustyötä jalkineiden vaikutuksista, on nostettu vaihtoehdoksi paljain jaloin juokseminen ja käveleminen (ks. «Paljasjalkakävely»11, «Paljasjalkakävelyn vaikutukset»12 ja «Paljain jaloin kohti parempaa yleis- ja jalkaterveyttä»13)

Yhä useammat ihmiset ympäri maailmaa ovat kiinnostuneet kävelemään ja juoksemaan paljain jaloin. Tämä ei ole mikään uusi asia.

Paljain jaloin juostessa jalkaterä on suorassa kosketuksessa alustaan, ja juoksija hyötyy siitä monella tavalla. Jalkapohjan ihotuntoreseptorit ja jalkaterän asentotunto aktivoituvat. Niiden avulla jalkaterä laskeutuu alustalle kevyemmin kuin kengät jalassa (kuvat «Kantakävely kengät jalassa»2 ja «Päkiäkävely paljain jaloin»3). Jalkaterän lihakset osallistuvat tasapainon ylläpitoon ja askellukseen. Kenialaisilla juoksijoilla on uskomattoman elastiset jalkaterät, koska he aloittavat kengillä juoksemisen aikaisintaan 17 vuoden iässä. Paljasjaloin juoksua voi harjoitella esimerkiksi käyttämällä kevytjalkineita (ks. «Paljasjalkakävely»11 ja «Kevytjalkineet ja niiden käytön vaikutukset»14).

Taulukko 1. Kunto- ja kilpaurheilijoiden alaraaja- ja jalkaterveyteen sekä vammojen ehkäisemiseen vaikuttavia tekijöitä.
LiikuntataidotKehon ja sen osien hallinta, erityisesti kehon keskusta, taidot suhteessa voimaan
Oikeanlainen voiman tuotto
Oikea lajitekniikka
Alaraajojen rakenne ja toiminnotNivelten riittävä liikkuvuus: tasapainoiset venyttelyt (liikelaajuksille rajat)
Alaraajojen hyvä kunto: optimaaliset linjaukset ja lihastasapaino
Jalkaterän etu- ja takaosan kierteinen spiraali ja kaarirakenteita tukevien lihasten tasapaino ja voima.
Jalkapohjan ihotunto ja jalkaterän asentotunto
Kengät ja sukatTarkoituksenmukaisuus
Sopiva koko ja kosteutta haihduttava materiaali
Oikea kengännauhojen solmimistapa
Jalkavaivojen ja -vammojen ehkäisy ja hoitoOikeat jalkojen omahoitotottumukset (ks. «Jalkojen omahoito»15)
Rasitus- ja urheiluvammojen tarkoituksenmukainen ja riittävän pitkä hoito ja kuntoutus