Etusivu » Jäykkä isovarvas

Jäykkä isovarvas

Terveet jalat
10.12.2012
Riitta Saarikoski, Minna Stolt ja Irmeli Liukkonen

Jos isovarpaan koukistuminen tyvinivelestä jää alle 70 asteen, kyseessä on jäykkä isovarvas (ks. «Alaraajan ja jalkaterän rakenne»1). Jos nivel ei taivu, askelen ottovaiheessa se puristuu ja lukkiutuu. Jatkuva nivelen lukkiutuminen ja hankaus aiheuttavat kulumista (nivelrikko).

Jäykän isovarpaan aiheuttajat

Rakenteellisia tekijöitä voivat olla yliliikkuva isovarpaan tyvinivel ja kantaluun virheasento. Tyvinivelen jatkuva ylikuomitus urheilussa (juoksu, hyppylajit, pallopelit, tanssi) tai niveleen kohdistunut vamma aiheuttavat ajan kuluessa nivelrikkoa (kulumaa). Vaiva voi liittyä myös nivelreumaan. Myös kengillä saattaa olla vaikutusta vaivan syntyyn, sillä varpaan tökkiminen jokaisella askeleella kengän kärkeen voi vaurioittaa niveltä. Kun jalkaterä on kapea, se valuu kengän kärkeen (ks. «Kengän lestin ja kärkiosan vaikutus jalkaterän toimintoihin»2 ja «Kengän koon määrittäminen»3).

Jäykän isovarpaan tunnistaminen

Pienen kävelymatkan jälkeen nivel on kipeä, kun askelen otossa se pakotetaan taipumaan (taulukko « Jäykän isovarpaan oireita.»1, artikkeli «Jalkaterän toimivuus»4). Varpaille nousu on kivuliasta tai se ei onistu lainkaan. Taivutettaessa nivel aristaa ja siinä tuntuu rahinaa. Nivel on turvonnut ja kuumottava. Nivelen päällispuolella on luukasvama (eksostoosi), joka näkyy selvänä kohoumana (kuva «Jäykän isovarpaan tyvessä näkyy luinen kohouma»1). Kipu ja turvotus vaikeuttavat kengän pitämistä jalassa.

Liikerajoitus syntyy vähitellen (liikkuvuus alle 30 astetta, hallux limitus). Kun tilanne etenee, nivelen rajoittunut liike loppuu vähitellen ja nivel jäykistyy (jäykkä isovarvas eli hallux rigidus). Jäykkä nivel ei ole kipeä, mutta se vaikeuttaa ja muuttaa kävelyä (ks. «Kävelymallit»5). Kuormitus siirtyy 2.–5. jalkapöytäluille ja jalkaterän ulkoreunalle. Askel otetaan kivun välttämiseksi jalkaterät ulospäin tai kävellään ulkosyrjillä. Tästä seuraa ihomuutoksia (kovettumia) ja pohjelihaskipuja.

Jäykän isovarpaan omahoito

Jäykkäpohjaisen kengän käyttö rauhoittaa niveltä. Puukenkä on tavallaan hyvä lasta. Yksinkertainen hoito on laitattaa suutarilla kengän ulkopohjaan keinu (päkiärulla) tai käyttää Masai-kenkää, niin että käveltäessä askel keinuu isovarpaan tyvinivelen yli (kuva «Päkiäkeinu helpottaa päkiäkipuja»2). Tällöin isovarpaan koukistumistarve vähenee.

Asiantuntijahoito

Kipuvaiheessa nivel teipataan ja nivelen alle voidaan laittaa huopaa lastaksi. Tavoitteena on pitää nivel lepoasennossa (taulukko « Jäykän isovarpaan hoito.»2).

Akuutin kipuvaiheen jälkeen voidaan lämpöhoidolla ja isovarpaan tyvinivelen passiivisella mobilisaatiolla vähentää kipua, ylläpitää nivelen liikkuvuutta tai lisätä sitä. Passiivisen mobilisaation käytöstä on saatu hyviä kokemuksia.

Usein hoidoksi tarvitaan yksilölliset tukipohjalliset. Tavoitteena on vakauttaa jalkaterän toiminta estämällä mahdollinen kantaluun virheasento, mahdollistaa kivuton nivelen toiminta käveltäessä sekä ehkäistä jalkapohjan liiallista kuormittumista. Tukipohjalliseen tehdään nivelen yli ulottuva isovarpaan levyinen tukiosa lastaksi (ks. «Yksilölliset tukipohjalliset»6).

Joskus nivelen jäykistäminen kirurgisin menetelmin on tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Lievään ojennusasentoon jäykistetty nivel on kivuton. Toinen vaihtoehto on poistaa tyvijäsen, jolloin varvas on liikkuva, mutta sillä ei voi ponnistaa askelta.

Taulukko 1. Jäykän isovarpaan oireita.
Isovarpaan tyvinivelen ojennuksen liikerajoitus tai jäykistyminen
Nivelessä kipua taivutettaessa ylöspäin
Kävelykipuja alkuun, myöhemmin lepokipu
Tyvinivelen päällä luukasvama
Nivelrikko
Askeltaminen jalkaterän ulkoreunalla tai jalkaterät ulospäin
Pohjelihaskipuja
Kovettumia kantapään ja päkiän ulkoreunalla
Taulukko 2. Jäykän isovarpaan hoito.
Akuuttivaiheessa teippaus
Jäykkäpohjainen keinukenkä, Masai-kenkä
Tukipohjallinen
Passiivinen mobilisaatio
Jäykistysleikkaus