Mitä ovat ahdistuneisuus- ja pelko-oireiset häiriöt?

Lääkkeet mielen hoidossa
27.11.2015
Matti O. Huttunen

Ahdistuneisuuden luonteen huolellinen selvittäminen on tärkeää oikean hoitolinjan valitsemiseksi ja henkilön ohjaamiseksi asianmukaiseen jatkohoitoon.

Ahdistuneisuus on usein tilannekohtaista, vaikean elämäntapahtuman laukaisemaa ja menee tilanteen lauetessa luonnostaan ohi. Ahdistuneisuus voi myös jatkua pidempään, jolloin se rajoittaa toimintakykyä.

Varsinaisista ahdistuneisuushäiriöistä on kyse, kun ahdistuneisuus tai pelot ovat niin voimakkaita, että ne rajoittavat potilaan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä eivätkä ole ohimeneviä. Taulukossa «Tavallisimmat ahdistuneisuushäiriöt»1 on esitetty tavallisimmat ahdistuneisuushäiriöt.

Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja ainakin joka kymmenes kärsii elämänsä aikana niistä. Lievemmät ahdistus-, jännitys- ja pelko-oireet ovat huomattavasti tätä yleisempiä.

Taulukko 1. Tavallisimmat ahdistuneisuushäiriöt
HäiriöOire
Lähde: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2007.
PaniikkihäiriöToistuvia, myös spontaaneja paniikkikohtauksia. Saattaa liittyä julkisten paikkojen pelkoon.
Sosiaalinen pelko
  1. Ahdistuneisuus sosiaalisissa tilanteissa.
  2. Henkilö pyrkii välttämään sosiaalisia tilanteita.
Kohde- ja tilannekohtainen pelkoAhdistuneisuus kohteen lähellä tai tietyssä tilanteessa. Henkilö pyrkii välttämään näitä kohteita tai tilanteita.
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriöPitkäaikainen ahdistuneisuus ja kyvyttömyys hallita huolestuneisuutta
Pakko-oireinen häiriöPakkoajatuksia ja -toimintoja
Traumaperäinen stressihäiriöTraumaattiseen tapahtumaan liittyvien mielikuvien toistuminen, kohonnut vireystila, turtuminen. Henkilö pyrkii välttämään tilanteita tai paikkoja, jotka tuovat mieleen traumaattisen tapahtuman.

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin artikkeli «Ahdistuneisuus»1.