Julkisten paikkojen pelko (agorafobia)

Lääkärikirja Duodecim
15.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Julkisten paikkojen pelosta (agorafobia; ICD-10-diagnoosikoodi F40.0) kärsivä henkilö ahdistuu voimakkaasti paikoissa tai tilanteissa, joista poispääsy on vaikeaa tai noloa tai joissa ei olisi apua saatavilla odottamattoman paniikkikohtauksen (ks. «Paniikkikohtaus»1) tai paniikkityyppisten oireiden ilmetessä. Pelot koskevat tyypillisesti esimerkiksi poistumista kotoa yksin, ihmisjoukossa tai jonossa olemista, sillalla olemista, hissillä kulkemista tai matkustamista bussilla tai junalla.

Julkisten paikkojen pelot ovat lieväasteisina varsin yleisiä. Noin puolella paniikkihäiriöstä kärsivistä ilmenee myös julkisten paikkojen pelkoja.

Julkisten paikkojen pelkojen seurauksena niistä kärsivä alkaa välttää tilanteita, joissa hän pelkää paniikkioireiden ilmenevän. Jokapäiväinen elämä kaventuu, kun henkilö ei uskalla käydä kaupassa, kulkea julkisilla kulkuvälineillä tai matkustaa lentokoneella. Elämän kaventumisen seurauksina voivat olla ristiriidat läheisten kanssa, masentuneisuus tai alkoholin käyttö pelkojen lievittämiseksi.

Itsehoito

Julkisten paikkojen pelkoja voidaan muiden pelkojen tapaan lievittää ohjelmilla, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain pelkoa herättävään tilanteeseen (ks. «http://www.mielenterveystalo.fi»1). Esimerkiksi linja-autolla matkustamista pelkäävä voi totutella bussilla kulkemiseen asteittain:

  1. Matkustaminen ystävän kanssa yhden pysäkinvälin istuen käytävän puoleisessa istuimessa lähellä ovea, kunnes tämä ei enää herätä ennakoivaa pelkoa
  2. Matkustaminen ystävän kanssa 2–5 pysäkinväliä
  3. Matkustaminen ystävän kanssa yli viisi pysäkinväliä istuen bussin takaosassa
  4. Matkustaminen yksin yhden pysäkinvälin ystävän seuratessa omalla autolla
  5. Matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä ystävän seuratessa omalla autolla
  6. Matkustaminen yksin yli viisi pysäkinväliä ystävän seuratessa omalla autolla
  7. Matkustaminen yksin ilman ystävää yhden pysäkinvälin istuen käytävän puolella ja lähellä ovea
  8. Matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä istuen lähellä ovea
  9. Matkustaminen yksin 2–5 pysäkinväliä istuen bussin takaosassa
  10. Matkustaminen yksin yli viisi pysäkinväliä istuen bussin takaosassa

Jos altistusohjelman aikana pelot käyvät ylivoimaiseksi, etenemistä ohjelmassa voi hidastaa. Pelkoja voi usein tehokkaasti lievittää mielikuvaharjoitteiden ja rentoutusmenetelmien avulla.

Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy yleisölle tarkoitetuista kirjoista. Monilla paikkakunnilla on myös vertaisryhmien järjestämiä itsehoitoryhmiä ja oma-apuryhmiä. Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista.

Hoito

Julkisten paikkojen pelkojen kaventaessa jokapäiväistä elämää on aina viisasta kääntyä lähiviikkojen tai -kuukausien kuluessa psykiatrin tai psykologin puoleen, ainakin jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta. Julkisten paikkojen pelkoa ja niiden taustalla olevia paniikkikohtauksia voidaan tehokkaasti hoitaa sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla.

Psykoterapiassa keskeisenä osiona on oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito. Ensisijaisena vaihtoehtoina ovat pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia tai kognitiivinen psykoterapia, toissijaisesti myös psyko- tai kognitiivisanalyyttinen psykoterapia erityisesti itsepäisimpien pelkojen hoidossa. Lääkkeiden avulla kyetään tehokkaasti estämään kohtausten toistumista tai tilanteihin liittyvää ennakkopelkoa. Lääkkeinä käytetään ensisijaisesti serotoninergisiä masennuslääkkeitä tai toissijaisesti tai lääkehoidon alussa bentsodiatsepiineja.

Lisää tietoa aiheesta

Suomen Mielenterveysseura «http://www.mielenterveysseura.fi/»2

Mielenterveystalo «http://www.mielenterveystalo.fi»1

Käytettyjä lähteitä

Bourne EJ. Vapaaksi ahdistuksesta – työkirja paniikista ja peloista kärsiville. Lyhytterapiainsituutti Oy, 2013

Huttunen MO, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2015.

Isometsä E. Paniikkihäiriö ja julkisten paikkojen pelko. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2014

Marks I. Pelko – osa elämää. Prometheus Kustannus Oy, 2007.

Stenberg J-H, Saiho S, Pihlaja S, Service H, Joffe G, Holi M. Irti paniikista. Kustannus Oy Duodecim, 2013.