Psykoosi (mielisairaus)

Lääkärikirja Duodecim
17.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Psykoosilla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön todellisuudentaju on heikentynyt ja hänellä on huomattavia vaikeuksia erottaa, mikä on totta ja mikä ei.

Oireet

Tyypillisiä psykoottisia oireita ovat erilaiset harha-aistimukset (hallusinaatiot, ks. «Harha-aistimus (hallusinaatio)»1) ja harhaluulot (deluusiot, ks. «Harhaluulo (deluusio)»2), suhteuttamisharhaluulot ja merkityselämykset. Harha-aistimuksia ovat erilaiset kuuloelämykset, puheen kuuleminen, erilaiset näköharhat ja kosketus- sekä hajuharha-aistimukset. Harhaluulot saattavat kehittyä selityksiksi harha-aistimuksille tai henkilö voi kokea itsensä perusteetta vainotuksi, poikkeuksellisen tärkeäksi henkilöksi, jumalaksi tms. Psykoottisilla suhteuttamisharhaluuloilla ja merkityselämyksillä tarkoitetaan kokemuksia, joissa henkilö antaa esimerkiksi toisten ihmisten eleille, television kuuluttajille, esineiden väreille jne. harhanomaisia merkityksiä.

Erilaiset aistikokemusten vääristymät (illuusiot, aistinhairahdukset) tai harha-aistimukset voivat kuitenkin monilla ihmisillä etenkin stressitilanteissa tai nukahtamisvaiheessa ilmetä ilman, että ovat luonteeltaan psykoottisia. Tällöin ihminen ymmärtää aistimuksensa vääristyneen (illusorisen) luonteen, kun taas psykoottisena kokemuksena sama aistimus koetaan todellisena ilmiönä. Rajankäynti psykoottisina pidettyjen ja normaaleina pidettyjen jäykkien ja perusteettomien uskomusten välillä ei aina ole helppoa. Jos henkilön uskomus on luonteeltaan hänen kulttuurissaan tai alakulttuurissaan yleisesti jaettu maailmanselitys tai uskonnollinen vakaumus, ei tällaista uskomusta määritellä harhaluuloksi. Hyvin jäykkä ja henkilön sosiaalista toimintakykyä olennaisesti kaventava uskomus voi joskus tällöinkin olla luonteeltaan myös psykoottinen.

Henkilön käytös voidaan määritellä psykoottiseksi myös silloin, kun hänen puheensa tai käytöksensä on hyvin outoa tai eriskummallista, vaikka hänellä ei ilmenisikään varsinaisia harha-aistimuksia tai harhaluuloja. Psykoottinen puhe on luonteeltaan täysin epäloogista tai hajanaista, joskus taas hyvin seikkaperäistä ja yksityiskohtiin takertuvaa.

Psykoottisia oireita ja kokemuksia ilmenee hyvin monissa psykiatrisissa sairauksissa. Ainakin jaksoittaiset harha-aistimukset, harhaluulot ja outo käytös ovat ominaisia skitsofreniassa (ks. «Skitsofreenistyyppinen häiriö»3). Itsepäiset harhaluulot ovat tyypillinen oire erilaisissa harhaluuloisuushäiriöissä. Harhaluuloja ja harha-aistimuksia ilmenee joskus myös vakavissa depressioissa ja manioissa, jolloin tilaa kutsutaan psykoottiseksi masennustilaksi tai maniaksi. Vaikka traumaperäisissä häiriöissä ja dissosiaatiohäiriöissä (ks. «Dissosiaatiohäiriö (ajatusten, tunteiden, tekojen ym. erillisyys)»4) usein ilmeneekin erilaisia harha-aistimuksia, näitä häiriöitä ei luokitella psykoottisiksi, koska henkilö yleensä mieltää harha-aistimuksensa illusorisen luonteen tai harhaiset kokemukset ovat hyvin lyhytkestoisia. Jotkut psykoottisiksi luokitellut aistinharhat ja harhaluuloiksi luokitellut merkityselämykset ovat kuitenkin luonteeltaan traumaperäisiä, kun ajankohtainen tapahtuma muistuttaa työstämättömästä ja tietoisuudesta torjutusta traumaattisesta tapahtumasta.

Harha-aistimuksia ja harhaluuloja esiintyy eriasteisina myös monissa neurologisissa ja joskus joissakin aineenvaihduntahäiriöissä. Sekavuustiloissa (delirium, ks. «Sekavuustila (delirium)»5) ja dementian (ks. «Dementia»6) vakavammissa muodoissa psykoottiset oireet ovat tavallisia.

Milloin hoitoon

Vaikka ohimenevät harha-aistimukset eivät suinkaan ole aina merkki hoitoa edellyttävästä psykiatrisesta tai muusta sairaudesta, tällaiset oireet voivat olla psykiatrisen sairauden esioire. Tällöin hoitoon hakeutuminen oireiden asteesta riippuen lähiviikkojen tai lähipäivien kuluessa voi estää sairaustilan kehittymisen vakava-asteisemmaksi. Lääkehoito on tärkeä osa psykoottisten oireiden ja sairaustilojen hoitoa.

Lisää tietoa aiheesta

Suomen Mielenterveysseura ry «http://www.mielenterveysseura.fi/fi»1

HUS/Mielenterveystalo: Tietoa psykoosista -opas «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/psykoosi/Pages/default.aspx»2

Huttunen MO, Socada K. Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017.