Sosiaalisten tilanteiden pelko

Lääkärikirja Duodecim
17.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää tai jännittää jotakin tiettyä sosiaalista tilannetta tai suoritusta, jossa hän joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa tai mahdollisesti toisten tarkkailun kohteeksi. Henkilö pelkää joutuvansa käyttäytymisensä tai suorituksensa takia noloon tilanteeseen, osoittavansa ahdistuksensa paljastavia oireita tai tulevansa tavalla tai toisella nöyryytetyksi. Sosiaalisesta pelosta kärsivä pelkää, että toiset läsnäolijat pitävät häntä jotenkin "heikkona", "hulluna", "jännittäjänä" tai "tyhmänä". Hän jännittää tai välttää julkista esiintymistä tai esitelmien pitoa pelätessään kuulijoiden huomaavan hänen äänensä vapinan, tai hän pelkää ja välttää syömistä, juomista ("kahvikuppineuroosi") tai kirjoittamista vieraiden ihmisten läsnä ollessa, koska hän pelkää muiden läsnäolijoiden huomaavan hänen käsiensä vapinan tai muun jännittyneisyyden.

Varsinaisessa sosiaalisessa pelossa (ICD-10-diagnoosikoodi F40.1) pelkoa herättävä tilanne aiheuttaa lähes aina ahdistusreaktion, joka voi ilmetä myös paniikkikohtauksen (ks. «Paniikkikohtaus»1) muodossa. Lapsilla ahdistus voi ilmetä itkuna, pahantuulisuutena, jähmettymisenä tai takertumisena. Lapset eivät myöskään aikuisten tavoin tajua välttämättä pelkoreaktionsa olevan tilanteeseen nähden liiallinen tai epärealistinen. Pelkoreaktio johtaa usein niitä herättävien tilanteiden välttelyyn tai aiheuttaa eriasteista kärsimystä tai toimintakyvyttömyyttä.

Sosiaalisista peloista kärsivät ovat usein täydellisyyteen pyrkiviä ja pelkäävät tavallista enemmän itseensä kohdistuvaa arvostelua tai hylätyksi tulemista. Erilaiset jäykät uskomukset epäonnistumisten seurauksista ylläpitävät ja voimistavat pelkoja.

Lievät sosiaalisten tilanteiden pelot ovat hyvinkin yleisiä, ainakin joka viides aikuinen jännittää julkista esiintymistä. Toimintakykyä ja päivittäistä elämää merkittävästi haittaavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii ehkä noin 5 % aikuisväestöstä. Pelot ilmenevät ensi kerran murrosiässä tai nuorella aikuisiällä ja ovat hoitamattomina usein vuosikausia kestäviä tai enemmän tai vähemmän pysyviä. Pelot alkavat usein joko vähitellen tai äkillisesti nolona tai häpeällisenä koetun kokemuksen seurauksena. Pelkoreaktioita säätelevät perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta sosiaalisten pelkojen ilmenemiseen.

Itsehoito

Pelkoja voidaan lievittää usein erilaisilla harjoituksilla, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain kohtamaan pelkoa aiheuttavan kohteen tai tilanteen «http://www.mielenterveystalo.fi»1. Aluksi pelosta kärsivän kannattaa opetella rentoutumaan ja sen jälkeen harjoitella ensin mielikuvissaan ja myöhemmin harjoituksissa pelottavaksi kokemaansa tilannetta. Esiintymistä jännittävä tai pelkäävä voi edetä mielikuvissaan ja harjoituksissaan lievää pelkoa herättävästä tilanteesta voimakasta pelkoa synnyttävään tilanteeseen seuraavasti: hän

  1. valmistaa esityksen ja pitää sen yhdelle ystävälleen
  2. valmistaa esityksen ja pitää sen kolmelle ystävälleen
  3. pitää lyhyen esityksen 3–4 hyvin tuntemalleen työtoverille
  4. pitää pidemmän esityksen 3–4 hyvin tuntemalleen työtoverille
  5. pitää lyhyen esityksen 10–15 työtoverilleen
  6. pitää pidemmän esityksen 10–15 työtoverilleen
  7. pitää lyhyen esityksen 3–4 vieraalle kuulijalle
  8. pitää pidemmän esityksen 3–4 vieraalle kuulijalle
  9. pitää lyhyen esityksen 10–15 vieraalle kuulijalle
  10. pitää pidemmän esityksen 10–15 vieraalle kuulijalle.

Altistusohjelmissa siirrytään aina lievää pelkoa aiheuttavasta mielikuvasta tai tilanteesta seuraavan harjoittelemiseen sen jälkeen, kun pelosta kärsivä on tottunut vähemmän pelottavaan tilanteeseen. Jos pelko tuntuu tietyssä tilanteessa ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen keräämään voimia seuraavan vaiheen kohtaamiseen.

Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy yleisölle tarkoitetuista kirjoista. Monilla paikkakunnilla on myös sekä vertaisryhmien järjestämiä itsehoitoryhmiä että oma-apuryhmiä. Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Painostaminen ja pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan oppimista.

Pelkoja ylläpitävät kielteiset uskomukset epäonnistumisten seurauksista kannattaa kyseenalaistaa kysymällä itseltään "Oletko aivan varma?", "Entä sitten?".

Hoito

Pelkojen kaventaessa päivittäistä elämää on aina viisasta kääntyä lähiviikkojen tai -kuukausien aikana psykiatrin tai psykologin puoleen ainakin, jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta. Pelkoja ja niiden taustalla olevia paniikkikohtauksia voidaan tehokkaasti hoitaa sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Psykoterapiassa keskeisenä osiona on oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito. Ensisijaisina vaihtoehtoina ovat kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia. Itsepäisempien pelkojen taustalla on usein erilaisia kehityksen aikaisia ja joskus tiedostamattomia tunnemuistoja, jolloin tiivis psykoanalyyttinen tai traumaterapeuttinen psykoterapia voivat olla tehokkain psykoterapian muoto.

Lääkkeiden avulla kyetään tehokkaasti estämään kohtausten toistumista tai tilanteihin liittyvää ennakkopelkoa. Lääkkeinä käytetään joko jatkuvasti käytettyjä masennuslääkkeitä tai tarvittaessa tai jatkuvasti otettavia ahdistuslääkkeitä. Esiintymispelon tai "kahvikuppineuroosin" aiheuttamaa vapinaa, punastelua tai sydämentykytystä voidaan lievittää ottamalla ennen tilaisuutta verenpaineen hoidossa käytettäviä beetasalpaajia.

Lisää tietoa aiheesta

Suomen Mielenterveysseura «http://www.mielenterveysseura.fi/»2

Mielenterveystalo «http://www.mielenterveystalo.fi»1

Käytettyjä lähteitä

Huttunen MO, Socada L. Psyykenlääkkeet ja niiden käyttö. Kustannus Oy Duodecim 2017.

Huttunen MO, Kalska H (toim.). Psykoterapiat. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2015.

Isometsä E. Sosiaalisten tilanteiden pelko. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 11. painos. Kustannus Oy Duodecim 2014

Marks I. Pelko – osa elämää. Prometheus Kustannus Oy 2007.