Toistuvat raivokohtaukset

Lääkärikirja Duodecim
17.10.2016
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Toistuvista raivokohtauksista kärsivällä henkilöllä ilmenee useita erillisiä jaksoja, joiden aikana hän on kyvytön hillitsemään aggressiivisuuttaan. Sen seurauksena ilmenee vakavia päällekarkauksia tai omaisuuden tuhoamista. Väkivaltaisuus on selvästi suhteetonta mihinkään ennakoivaan tapahtumaan tai stressitekijään nähden. Aggressiivisuus ja raivokohtaus eivät ole luonteeltaan tarkoitushakuisia, vaan heijastavat henkilön kyvyttömyyttä hallita aggressiivisia impulssejaan.

Toistuvista raivokohtauksista kärsivä on usein, mutta ei suinkaan aina, luonteeltaan aggressiivinen ja helposti ärtyvä myös raivokohtausten välillä. Usein hän myös kärsii samanaikaisesti jostain persoonallisuushäiriöstä.

Raivokohtauksia voi joskus ilmetä myös joissakin muissakin psykiatrisissa sairauksissa tai persoonallisuushäiriöissä, etenkin jos henkilö on käyttänyt alkoholia tai huumeita tai on niiden käytön lopettamisen jälkeisessä vierotusoirevaiheessa (ks. «Alkoholivieroitusoireyhtymä»1).

Raivokohtaukset ilmenevät ensi kerran nuoruudessa tai ennen kolmenkymmenen vuoden ikää. Myöhemmällä iällä ilmenevien raivokohtausten taustalla on usein joko alkoholin tai huumeiden käyttö, aivovamma tai jokin aivosairaus.

Toistuvien raivokohtausten syytä ei tarkoin tiedetä, mutta sen arvellaan liittyvän aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta säätelevien keskushermoston osien häiriöön. Erilaiset aivovammat lisäävät vaikeutta hallita aggressiivisia tunteita. Raivokohtausten taustalla ovat joskus myös koetut traumaattiset kokemukset tai erilaiset torjutut tai tukahdutetut vihantunteet. Tällöin raivokohtaus ilmenee äkillisesti tilanteessa, joka muistuttaa lapsuuden aikaisista traumaattisista väkivaltatilanteista.

Itsehoito

Toistuvista raivokohtauksista kärsivän tulee ehdottomasti välttää alkoholin ja huumeiden käyttöä, koska niiden alaisena on vaikeampi hallita aggressiivisia impulsseja. Raivokohtauksista kärsivän kannattaa pyrkiä täysraittiuteen, koska pienikin määrä alkoholia heikennyttää kykyä hallita impulsiivisuutta. Kohtauksista kärsivän ja hänen läheistensä tulee välttää tilanteita, jossa syntyy helposti riitaisaa väittelyä.

Milloin hoitoon

Toistuvista raivokohtauksista kärsivän kannattaa aina kääntyä lähiviikkojen kuluessa lääkärin tai psykiatrin puoleen. Osa raivokohtauksista kärsivistä voi hyötyä huomattavasti joko masennuslääkkeistä, mielialantasaajalääkkeistä tai psykoosilääkkeistä. Jos raivokohtausten taustalla ovat aikaisemman elämän traumaattiset kokemukset tai tukahdutetut raivon tunteet, raivokohtauksista kärsivä saattaa hyötyä asianmukaisesta trauma- tai psykoterapiasta.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecim: ks. «Persoonallisuushäiriöt»2.

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Epävakaa persoonallisuus»3.

Käytettyjä lähteitä

Lönnqvist J. Käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.). Psykiatria. 12., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2017.