Psykoosin esioireiden lääkehoito

Lääkkeet mielen hoidossa
14.5.2018
Matti O. Huttunen

Skitsofrenian akuutti psykoosi ei yleensä ala äkillisesti, vaan sitä edeltää usein viikkoja tai joskus kuukausia kestävä esioireiden jakso. Tänä aikana potilaalla esiintyy lisääntyvässä määrin lieviä tai ohimeneviä psykoosin oireita (taulukko «Psykoosien lääkehoidon käytäntöä»1). Ennen ensimmäistä psykoosia tällainen esioirevaihe on saattanut kestää jopa vuosia.

Nuori alkaa eristäytyä, hänellä voi ilmetä ohimeneviä aistiharhojen tai harhaluulojen tapaisia kokemuksia, hänellä ei ole ystävä- ja kaverisuhteita tai ne katkeavat, hän ei huolehdi itsestään tai yrittää jopa vahingoittaa itseään, riitelee kovasti vanhempien tai opettajien kanssa, joutuu tappeluihin, ei pärjää koulussa ja koulumenestys heikkenee tai hän lintsaa koulusta, ja hän rikkoo jatkuvasti rajojaan.

Vastoin aikaisempia näkemyksiä nämä oireet eivät ole diagnostisesti spesifisiä eivätkä sen vuoksi ennusta riittävän luotettavasti mahdollisesti jatkossa ilmenevää skitsofrenian ensipsykoosia. Oireet voivat myös selittyä käytöshäiriön, ahdistuneisuushäiriön, tai kaksisuuntaisen mielialahäiriön perusteella tai joskus olla vain nuoruusikään liittyviä ohimeneviä käytösongelmia.

Oirekuvan epäspesifisyyden ja vaihtelevan kulun vuoksi näiden oireiden hoitoon suositellaan ensisijaisesti tilanteen seurantaa, psykoedukaatiota, psykososiaalista tukea ja/tai potilaan tilanteeseen sopivia psyko- tai perheterapioita.

Osalla tämänkaltaisista oireista kärsivistä nuorista kehittyy kuitenkin myöhemmin selkeä skitsofreeninen ensipsykoosi. Heidän kohdallaan lääkehoidon aloittaminen esioireiden voimistuessa tai pitkittyessä saattaa estää tai viivästyttää ensipsykoosin kehittymistä tai lyhentää sen kestoa. Lääkehoitokokeilu psykoosilääkkeillä on erityisen perusteltua, jos nuori kuuluu korkean riskin omaavaan potilasryhmään. Näillä potilailla ilmenee käytösongelmien ohella akuutille psykoosille ominaisia oireita (esim. lyhytaikaisia aistiharhoja tai harhaluuloja), ja joku heidän lähisukulaisistaan sairastaa skitsofreniaa tai on kärsinyt skitsofreenisistä psykooseista. Jos nuoren oireiden arvioidaan olevan akutisoituvan psykoosin esioireita, lääkehoitokokeilu toisen polven psykoosilääkkeillä on usein perusteltua. Psykoosilääkkeen käyttöä ei kuitenkaan tule jatkaa, jos lääkehoito ei ole muutamassa viikossa selvästi lievittänyt toimintakykyä haittaavia oireita tai kohentanut potilaan kokonaisvointia.

Jos potilas, jolla on esipsykoottisia oireita, on hyvin ahdistunut tai hänellä on itsemurha-ajatuksia, bentsodiatsepiinien lyhytaikainen käyttö (2–4 viikkoa) voi olla perusteltua ennen mahdollista päätöstä aloittaa psykoosilääkkeiden tai muiden lääkkeiden käyttö. Näissä diagnostisesti epäspesifisissä tilanteissa bentsodiatsepiinien etuna on niiden nopeasti ilmenevä ahdistusta ja tuskaisuutta vähentävä eli anksiolyyttinen vaikutus sekä hyvä siedettävyys. Bentsodiatsepiinien pitkäaikaista käyttöä tulee näillä potilailla kuitenkin ensisijaisesti välttää niihin joskus liittyvän addiktiivisen tai päihteellisen käytön vuoksi.

Psykoosin esioireiden tunnistaminen on tärkeää myös niillä skitsofreniaa sairastavilla potilailla, joilla on jo aikaisemmin ilmennyt akuutteja psykooseja. Esioireiden ilmetessä tai muuttuessa jokapäiväisiksi kannattaa ottaa yhteys lääkäriin, jolloin voidaan joko aloittaa keskeytetty lääkitys uudelleen tai suurentaa käytettävää lääkeannosta. Ajoissa aloitetulla lääkehoidolla voidaan joskus estää akuutin psykoosin kehittyminen tai lyhentää sitä, jolloin psykoosin kielteiset vaikutukset opintoihin tai muuhun elämään vähenevät.

Jos esipsykoottisiksi epäiltyjä oireita hoidetaan lääkkeillä, lääkehoidon vaikutusta ja mahdollisia haittavaikutuksia tulee seurata tiiviisti erilaisten oirekyselyjen avulla. Tarpeeton lääkehoito tulee aina lopettaa lääkeannosta asteittain vähentäen.

Hasiksen ja marihuanan (”pilvi”) käyttö lisää selvästi psykoottisiin tiloihin alttiiden nuorten tai aikuisten riskiä sairastua skitsofreniaan. Psykoosialttiin henkilön tulee tämän vuoksi aina välttää marihuanan tai hasiksen käyttöä.

Omega-3-rasvahappojen säännöllinen käyttö voi joidenkin tutkimusten valossa osalla potilaista viivästyttää tai estää psykoosien ilmenemistä.

Kirjallisuutta

Liu CC, Demjaha A. Antipsychotic interventions in prodromal psychosis: safety issues. CNS Drugs 2013;27(3):197-205. «PMID: 23436256»PubMed

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin psykoosia käsittelevä artikkeli «Psykoosi (mielisairaus)»2.