Ilmasto

Matkailijan terveysopas
17.5.2016
Juha Pekkanen

Kova kuumuus ja kosteus sellaisinaan tai yhdistyneinä kohtalaiseen ruumiinponnistukseen voivat johtaa väsymykseen liiallisen suolojen ja nesteen menetyksen vuoksi. Äärimmäisessä tapauksessa tila voi edetä lämpöhalvaukseksi, joka vaatii kiireellistä hoitoa. Tämän takia on keskeistä turvata riittävä ei-alkoholipitoisten juomien saanti (vähintään 2–3 litraa päivässä). Ulkoilman ilmansaasteiden, erityisesti otsonin ja pienhiukkasten, poikkeuksellisen suuret pitoisuudet voivat heikentää erityisesti sydän- ja hengitystiesairaiden terveyttä. Etelä-Euroopan kaupungeissa on selvästi huonompi ilmanlaatu kuin Pohjois-Euroopassa ja tilanne on vielä huonompi monissa kehitysmaiden miljoonakaupungeissa. Tähän on hyvä varautua lääkityksessä. Suuret ilmansaasteiden pitoisuudet ovat monen tekijän summa, mutta voivat liittyä esimerkiksi aurinkoisuuteen (otsoni) tai tuulettomuuteen (pienhiukkaset). Pahoista saastepäivistä ilmoitetaan usein paikallisissa tiedotusvälineissä. Niinä päivinä herkkien yksilöiden on hyvä pysyä sisätiloissa ja välttää raskasta ruumiillista rasitusta.

Sisäilma

Sisäilmakysymyksiä ei useimmissa maissa ole vielä tiedostettu terveysongelmiksi. Erityisesti astmaatikon on syytä ottaa huomioon, että ympäristön tupakansavualtistus (ravintoloissa, hotelleissa, lentoasemien odotustiloissa, kodeissa) voi olla monissa maissa huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Tähän on syytä varautua mm. lääkityksessä sekä varaamalla tupakoimattomille tarkoitettu hotellihuone, jos sellainen on saatavissa. Lämpimissä ja kosteissa maissa monet allergeenit (pölypunkit, jotkut eläinallergeenit) ovat yleisempiä kuin Suomessa, hotelleissa on usein kokolattiamatot ja sisäilman laatu on muutenkin huonompi. Rakennusten kosteusvaurioita esiintyy ympäri maailmaa.