Etusivu » Kasvohalvaus (Bellin pareesi)

Kasvohalvaus (Bellin pareesi)

Lääkärikirja Duodecim
22.5.2015
neurologian erikoislääkäri Sari Atula ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Timo Atula

Kasvohalvaus johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä. Kummankin kasvonpuoliskon lihaksia hermottaa kyseisen puolen kasvohermo. Kasvohermohalvauksessa toisen kasvohermon toiminta häiriintyy, jonka seurauksena saman puolen kasvojen lihastoiminta heikkenee tai häviää. Mikäli muiden hermojen häiriöitä ei ole todettavissa, on syy lähes poikkeuksetta ainoastaan kasvohermon alueella, ei aivoissa.

Kasvohalvauksen syyt

Yleisin kasvohalvauksen syy on niin sanottu Bellin pareesi, joka johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä aivojen ulkopuolisella kulkureitillä. Aivoista lähtevä kasvohermo kulkee mutkikasta luukanavaa pitkin osin lähellä korvakäytävää ja pienikin hermoon kohdistuva ärsytys voi aiheuttaa sen toiminnan häiriön. Tavallisesti mitään erityistä syytä halvaukseen ei ole osoitettavissa. Tällöin halvausta kutsutaan Bellin pareesiksi. Sen syytä ei tunneta, mutta aiheuttajaksi on epäilty herpes-virusta. Siihen sairastuu vuosittain 2–3 henkeä 10 000 ihmistä kohden. Siten noin joka 60. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana.

Kasvohermon toiminta voi joskus häiriintyä myös muista syistä. Näin voi tapahtua punkkien levittämän borrelioosin (ks. artikkeli «Borrelioosi eli Lymen tauti»1) myöhäisvaiheessa ja kasvojen alueella esiintyvän vyöruusun (ks. «Vyöruusu»2) yhteydessä. Hyvin harvoin kasvohermo voi vaurioitua kasvaimen vaikutuksesta.

Milloin hoitoon

Kun todetaan kasvohalvauksen oireita, pitää hakeutua päivystystapauksena (saman päivän aikana) hoitoon. Lääkehoito tehoaa parhaiten nopeasti aloitettuna.

Kasvohalvauksen oireet

Bellin pareesiin liittyvä kasvohalvaus alkaa melko nopeasti ja saavuttaa huippunsa 2–3 päivän kuluessa. Halvausta ennen voi tuntua kipuja korvan seudussa, kasvoissa tai niskassa, mutta useimmiten kipuja ei ole. Halvaus näkyy toisella puolella kasvoja suupielen roikkumisena ja nenän ja suupielen ryppyjen oikenemisena. Lisäksi silmäluomea on vaikea sulkea kunnolla ja otsanrypyt siliävät (ks. kuva «Kasvohalvaus»1). Kasvojen kosketustunto on tallella, mutta iho saattaa tuntua turralta. Makuaistissa saattaa esiintyä häiriöitä.

Jos halvaus johtuu aivoverenkiertohäiriöstä, halvausoireita esiintyy vain kasvojen alaosassa. Tämä johtuu siitä, että kasvojen yläosan hermotus tapahtuu aivojen molemmilta puolilta. Näin ollen toispuoleinen aivohalvaus aiheuttaa tyypillisesti vastakkaisen suupielen roikkumisen, mutta silmäluomi ei roiku ja otsaa pystytään rypistämään normaalisti. Lisäksi aivoperäisessä kasvohalvauksessa esiintyy aivoverenkiertohäiriöstä riippuen yleensä muitakin aivohalvauksen (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»3) oireita. Nämä kaksi tilannetta on siis helppo erottaa toisistaan.

Kasvohalvauksen itsehoito

Bellin pareesin kulkuun ei voi itse vaikuttaa. Silmäluomen halvauksen vuoksi silmä ei aina sulkeudu kokonaan. Tällöin on vaarana silmän sarveiskalvon vaurio kuivumisen vuoksi. Silmää kostutetaan tipoilla ja silmän räpytystä voi auttaa sormella, mutta on varottava raapaisemasta kynnellä sarveiskalvoa. Yöksi laitetaan pitkävaikutteisimpia tippoja tai voiteita. Jos halvaus on täydellinen, silmä voidaan teipata kiinni tai käytetään suojakupua, joista saa neuvoja hoitopaikasta.

Kasvohalvauksen hoito ja ennuste

Kasvohalvauksen vuoksi on aina hakeuduttava lääkäriin sen syyn selvittämiseksi. Jos kyseessä on tyypillinen kasvohermohalvaus ilman muita hermo-oireita, erityisiä tutkimuksia ei tarvita. Muissa tapauksissa tehdään pään alueen kuvaustutkimuksia. Jos halvaukselle löytyy syy, hoito on aiheuttajan mukainen.

Bellin pareesiin ei ole parantavaa hoitoa. Tila yleensä paranee itsekseen. Kortisonihoidolla voidaan edistää paranemista. Viruslääkkeistä ei ole todettu olevan hyötyä, ellei kyseessä ole vyöruusun aiheuttama tilanne. Jos silmäluomi ei sulkeudu, tarvitaan sarveiskalvon suojaamiseksi kostuttavia lääkkeitä ja muita toimenpiteitä. Jos halvaus on täydellinen, silmä voidaan teipata kiinni tai käytetään suojakupua silmän päällä.

Jos Bellin pareesi on vain osittainen, 95 % potilaista parantuu täysin. Täydellisen halvauksen jälkeen yli puolet potilaista paranee täysin ja lopuistakin suurin osa hyvin tai kohtalaisesti. Kolmasosalle jää joitain kasvolihasten toiminnan häiriöitä.

Kasvohalvauksen ehkäisy

Bellin pareesiin ei tunneta ehkäisykeinoja. Borrelioosiin liittyviä myöhäisvaiheen oireita, kuten kasvohalvausta, voidaan tehokkaasti estää taudin ensihoidolla heti punkin pureman jälkeen (ks. «Borrelioosi eli Lymen tauti»1). Aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa on mahdollista huomattavasti vähentää elämäntavoilla (ks. Aivoinfarkti).

Käytettyjä lähteitä

Pitkäranta A. Perifeerinen kasvohalvaus. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 3.10.2013. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim