Uusi koilihoito hyvä vaihtoehto aivoaneurysman repeämän hoidossa
 
julkaistu 08.09.2002/Väitöskirjat
 
Aivovaltimopullistuman (aneurysman) repeämä voidaan nykyään hoitaa avoimen kirurgisen leikkauksen lisäksi verisuonensisäisesti platinalankaspiraalilla eli koililla. Uusi koilihoito osoittautui ensimmäisenä maailmassa toteutetussa satunnaistetussa seurantatutkimuksessamme hyväksi vaihtoehtoiseksi hoitomenetelmäksi. Potilaan toipumisen ratkaisee kuitenkin edelleen aneurysman repeämästä aiheutuneen aivojen lukinkalvonalaisen vuodon (SAV:n) voimakkuus.

Noin tuhat potilasta Suomessa saa vuosittain SAV:n. SAV on Suomessa kolme kertaa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Tyypillisimmin oireena vuodosta on räjähtävä päänsärky, pahoinvointi ja vaihtelevan tasoiset tajunnanhäiriöt. Puolet potilaista kuolee välittömästi vuotoon tai myöhemmin vuotoon tai hoitoon liittyviin komplikaatioihin. Vain kuudennes kaikista potilaista toipuu entiseen vointiinsa. On
arvioitu, että SAV aiheuttaa neljänneksen kaikista aivoverenkiertosairauksiin liittyvistä menetetyistä elinvuosista ennen 65 ikävuotta. Potilaiden kokonaisennuste ei ole merkittävästi kohentunut huolimatta viime vuosikymmeninä tapahtuneesta kehityksestä hoitomenetelmissä. Kuitenkin niistä potilaista, jotka selviytyvät vuodon jälkeen neurokirurgiseen hoitoyksikköön valtaosa toipuu ainakin tyydyttävästi.

SAV:n syynä on yleensä aivovaltimoaneurysman repeämä. Hoidon tärkeimpänä tavoitteena on sulkea aneurysma pois verenkierrosta niin, että se ei pääse repeämään uudelleen. Uusintavuodon ennuste on huono. Perinteisesti aneurysma on puristettu kasaan metallisella jousihakasella avoimessa leikkauksessa, jossa kallo joudutaan avaamaan. Leikkaus on erittäin vaativa ja riskialtis. Vuonna 1992 esiteltiin sähkövirran avulla irrotettavissa oleva platinakoili, jonka avulla vuotanut pullistuma voidaan verisuonensisäisesti täyttää ja näin ehkäistä uusintavuoto. Arveltiin, että potilaiden ennuste paranisi, koska hoito voidaan toteuttaa kalloa avaamatta ja se olisi siten potilaille leikkausta kevyempi.

Kuopion Yliopistollisen Sairaalan Neurokirurgian klinikassa toteutettiin vuosina 1995-1997, ensimmäisenä maailmassa tutkimus, jonka aikana SAV-potilaat hoidettiin satunnaistetusti joko koilein tai leikkauksella, minkä jälkeen potilaita seurattiin huolellisesti vuoden ajan. Tutkimukseen saatiin lupa joko potilailta itseltään tai heidän omaisiltaan.

Vaikka leikkaushoito näytti kiistattomasti aiheuttavan enemmän häiriöitä aivokudoksen paikallisessa verenkierrossa, nämä häiriöt olivat useimmiten ohimeneviä. Hoitomuotojen komplikaatioriski oli toisiinsa verrannollinen, mutta aneurysman sulku epäonnistui useammin koilihoitoa yritettäessä. Koilihoito oli parempi nikama- ja aivorunkovaltimoiden alueella kun taas leikkaushoito osoittautui paremmaksi isojen aivojen verenkierron alueella. Kuolleisuus vuoden kuluttua hoidosta oli molemmissa hoitoryhmissä n. 15%. Pään magneettikuvauksessa voitiin leikkauspotilailla nähdä paikallisia verenkierron häiriöistä kertovia muutoksia ja lisäksi leikkaustekniikkaan liittyviä aivokudosvaurioita useammin kuin koiliryhmässä. Näiden todellinen merkitys potilaille jäi kuitenkin epäselväksi sillä tarkoissa neuropsykologisissa testeissä ei pystytty havaitsemaan merkitseviä eroja suoriutumisessa hoitoryhmien välillä.

Verisuonensisäisesti hoidettujen aneurysmien suljettuna pysyminen todettiin verisuonten kontrollivarjoainekuvauksissa epävarmemmaksi kuin leikatuilla potilailla. Tämän vuoksi koilihoidetuilla tarvitaan leikattuja potilaita useammin kontrollitutkimuksia. Lisäksi tarvitaan usein täydentävää leikkaushoitoa. Vaihtoehtoisesti leikkaushoitoa voidaan tarvittaessa täydentää koilihoidolla.
Yhdistelmähoito tarjoaakin potilaalle usein parhaan vaihtoehdon.

L, erikoislääkäri Timo Koiviston neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Prospective Outcome Study of Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage. Endovascular Versus Surgical Therapy (Seurantatutkimus aivovaltimopullistuman repeytymän aiheuttaman lukikalvonalaisen aivoverenvuodon ennusteesta: verisuonensisäisen hoitomenetelmän tulokset verrattuna avoimen leikkaushoidon tuloksiin ) tarkastetaan Kuopion yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 7.9.2002. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Bryce Weir Chicagon yliopistosta USA:sta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Matti Vapalahti Kuopion yliopistosta.