Auringon UV-valosta on sekä hyötyä että haittaa, ja haitat ovat erittäin merkittäviä. Siksi auringon otossa tarvitaan mukana järki ja tolkku.

Miksi ihmiset ovat erivärisiä? Osoittaako se eriarvoisuutta? Kyllä se osoittaa, mutta vain yhdessä asiassa. Tummat pigmentoituneet ihmiset kestävät paljon paremmin auringon ultraviolettisäteilyä. Itse asiassa liian vaaleat ihmiset ovat Afrikasta kuolleet pois elinkelvottomina. Siihen tosin on saattanut mennä kymmeniä tuhansia vuosia, mutta prosessi on varmaankin alkanut välittömästi, kun ihminen menetti karvapeitteensä, joka on tyypillinen tropiikin apinoille. Tämä vaaleiden soveltumattomuus kovin paahtavaan aurinkoon näkyy hyvin Australiassa, jonka eurooppalaissyntyisillä asukkailla on maailman suurin ihosyövän ilmaantuvuus. Osittaisen pelastuksen tuo vain vaatetus sekä nykyinen elämäntapa, jossa vietetään jopa yli 90 % ajasta sisätiloissa.

UV-valo

Ultraviolettisäteilyaltistuksen ylivoimaisesti merkittävin lähde on aurinko. Aurinko säteilee hyvin monen aallonpituuden säteilyä. Tehollisesta ihon punoituksen tuottavasta säteilystä 80 % on suhteellisen lyhytaaltoista UV-B-säteilyä (aallonpituus 280–320 nanometriä1) ja alle 20 % pitkäaaltoisempaa UV-A-säteilyä (320–400 nm). Kaikkein kovimman mutta toisaalta huonosti tunkeutuvan UV-C-säteilyn (100–280 nm) pysäyttää ilmakehä. Laboratorioissa bakteerien tappamiseen käytetty UV-lamppujen valo on erityisen vaarallista silmille UV-C-säteilyn takia.

Miksi sitten kaikki ihmiset eivät ole mustia? Jos musta ihminen kehittyi Afrikassa, ja sieltä heistä siirtyi osa muualle, miksi osa näistä menetti 30 000–40 000 vuoden aikana värinsä? Tämä johtuu siitä, että UV-valoa tarvitaan D-vitamiinin syntetisoimiseen ihossa. Jos ihon valoneristys on liian hyvä, säteilyä ei pääse tarpeeksi ihon D-vitamiinia tekeviin soluihin ja seuraa riisitauti. Riisitautisilla jaloilla taas ei hiihdetä hirveä kiinni. Siten elämä edellyttää erilaista väriä eri paikoissa selviytymistä varten.

Haitat

UV-säteilyn vaikutuksia vaaleilla suomalaisilla ovat ihon punoitus sekä silmän sarveis- ja sidekalvojen tulehtuminen. Pitkäaikaishaittoja ovat ihosyöpäriskin lisääntyminen ja ihon vanheneminen, sekä silmien osalta kaihi. Ihon pigmentin muodostus ja paksuneminen ovat ihon puolustautumista liiallista säteilyä vastaan.

Sekä pahanlaatuinen melanooma että ihokarsinoomat (okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä) lisääntyvät. Auringon UV-säteilyä voidaan pitää tärkeimpänä ihosyövän syntyyn aiheuttavana tekijänä jopa 80 %:ssa tapauksista. Syöpävaara on osoitettu sekä väestötutkimuksissa että koe-eläimillä. Myös synnyn mekanismit tunnetaan suhteellisen hyvin. Maailman terveysjärjestön syöväntutkimuslaitos IARC onkin luokitellut auringonvalon toteen näytetyksi ihmiselle syöpää aiheuttavaksi tekijäksi.

Kaikki ihosyövät ovat lisääntyneet ja huolestuttavinta on melanooman jatkuva lisääntyminen 1950-luvulta saakka. Uusia melanoomia todetaan Suomessa vuodessa yli 1 700 (v. 2017). Väestötutkimukset viittaavat tämän olevan yhteydessä rusketusta tavoittelevaan elämäntyyliin. Erityisen riskin aiheuttavat suuret, ihon palamiseen johtavat UV-annokset vaalealle iholle. Lisäksi jotkin henkilökohtaiset ominaisuudet kuten punatukkaisuus, pisamaisuus ja tietynlaisten luomien esiintyminen lisäävät riskiä. Lapset ovat erityisen herkkiä, ja ihon polttamisen auringonpaisteessa lapsena on osoitettu lisäävän melanooman riskiä suhteellisen nuorena. Vuonna 2002 Euroopassa todettiin 21 000 uutta melanoomatapausta alle 55-vuotiailla.

Hyötyjäkin on

Koska UV-valo kuitenkin myös tuottaa D-vitamiinia, ei auringon välttäminen ole myöskään terveydelle hyväksi. Paitsi varmaa merkitystä riisitaudin ehkäisijänä D-vitamiinilla saattaa olla merkitystä eräiden tärkeiden syöpien ehkäisyssä (rintasyöpä, eturauhassyöpä, suolistosyövät). Terveydelliset vaikutukset saadaan kuitenkin kohtuullisilla auringonvaloannoksilla ja ruskettumisen aloitus tulee tehdä hitaasti, ettei iho pala. Talvella tarvitaan lisäksi D-vitamiinia ravinnosta tai tableteista.

Otsonikerroksen vaikutus

Stratosfäärin otsonikerroksen oheneminen lisää etenkin UV-B-säteilyn pääsyä maan pintaan asti. Tätä ei pohjoisella pallonpuoliskolla ole vielä varmuudella saatu mittauksin osoitetuksi, mutta laskennallisesti UV-säteily on lisääntynyt suunnilleen 10–15 prosentin verran. Tämän vaikutusta syöpämääriin ei ole mahdollista väestötutkimuksin osoittaa.

1 Nanometri (nm) on 0,000 000 001 metriä eli 0,000 001 mm.