Selvä riskialue ovat kemikaalialtistuksia aiheuttavat harrastukset tiloissa, joiden suunnittelussa toimintaa ei ole millään lailla otettu huomioon.

Harrastuksiin liittyvä kemikaalialtistus

Epätavallisia altistumistilanteita voi liittyä sellaisiin harrastuksiin, joihin liittyy suuria epäpuhtauspitoisuuksia yhdistettynä tilan puutteelliseen ilmanvaihtoon. Monien aineiden ammattimainen käsittely edellyttää työsuojelutoimia, esimerkiksi tehokkaan ilmanvaihdon ja mahdollisen kohdepoiston, käyttöturvallisuustiedotteiden tuntemisen ja henkilökohtaisten suojaimien käytön. Sen sijaan harrastusluonteisesti tehtävät toiminnat tapahtuvat usein tiloissa, joiden ilmanvaihtoa ei ole suunniteltu näihin erikoistarkoituksiin. Harrastusten ohjaamisen yhteydessä tulisi korostaa keinoja, joilla altistumista haitallisille aineille voidaan välttää.

Ahtaat tuulettamattomat tilat

Tyypillisesti harrastustilat ovat ahtaita ja huonosti tuulettuvia tiloja (esim. kellarit, autotallit, varastot), joita ei ole suunniteltu haihtuvien ja vaarallisten kemikaalien käsittelyyn. Ongelmallisia töitä ovat mm. lasikuituveneiden valmistus laminoimalla (altistuminen monomeereille kuten vinyylikloridille tai styreenille, liuottimille kuten ksyleenille tai asetonille ja hiontapölylle), autojen korjaus ja kunnostus ja muut puu- ja metallityöt (altistuminen liuottimille, maaleille, öljyille ja pölyille), uistinten ja vaappujen valmistus (altistuminen lakoille ja liuottimille), posliinimaalaus ja öljymaalaus (altistuminen tärpätille ja väreille), metalligrafiikka (altistuminen liuottimille, hiontatahnoille, hartseille, lakoille, hapoille ja painoväreille), kankaanpainanta ja kankaiden värjäys (altistuminen väriaineille, suoloille, liuottimille ja vahoille), valokuvien valmistus, lasitöihin liittyvät lyijyjuotokset, keramiikan polttaminen sähköuuneissa, elektroniikkaharrastuksiin liittyvä piirikorttien valmistus ja polttomoottoreiden käyttö sisätiloissa.

Sisätiloissa tapahtuva moottoriurheilu tai muu polttomoottorin, esimerkiksi pienkoneiden käyttö, voi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja esimerkiksi häkäaltistumisen vuoksi. (ks. Ei kai häkämyrkytys ole tätä päivää?) Harrastustiloihin ja -toimintoihin liittyvää kemikaalialtistumista on kuitenkin tutkittu vähän, ja harrastustiloihin liittyvä sisäilman laadun valvonta lienee jäänyt melko vähäiselle huomiolle.

Tekonurmi

Tekonurmi on pohjakankaaseen kiinnitettyä synteettistä muoviruohoa. Sen täyteaineena käytetään yleisesti kumirouhetta, joka voi olla joko autonrenkaista saatua kierrätyskumia tai tähän tarkoitukseen valmistettuja kumi-muovirouhetta. Tekonurmea käytetään sekä ulkokentillä että sisähalleissa. Tekonurmessa on runsaasti haihtuvia tai pölyäviä aineita, jotka ulkona eivät tuota merkittäviä pitoisuuksia terveyteen vaikuttavia epäpuhtauksia, mutta sisätiloissa tulee olla tarkempi niiden laadun suhteen. Terveyskyselyssä yli puolet juniorijalkapalloilijoista oli saanut hengitystieoireita tai silmien tai ihon ärsytysoireita ja todennut hajua ja pölyisyyttä. Vaikka kierrätyskumirouhe ei kyselyssä erottunut muista materiaaleista, mittauksien perusteella sitä ei voi suositella sisähallien tekonurmimateriaaliksi. Hallien ilmanvaihdosta on huolehdittava ja uusi materiaali kannattaa laittaa keväällä, niin että kesän ajan hallia voidaan tehotuulettaa.