Yleistä

Mustelmia syntyy kehoon kohdistuvissa kolauksissa ja iskuissa kaikille ihmisille. Mustelmia voi joskus syntyä hyvinkin herkästi pienistä, huomaamattomista kolhuista. Yksittäisistä pienistä alle 3cm:n läpimittaisista mustelmista ei tarvitse huolestua.

Mustelman kehittyminen

Mustelma syntyy, kun ihon alla kulkevat pienet verisuonet rikkoutuvat ja alueelle leviää pieni määrä verta. Usein mustelma tulee näkyviin vasta muutaman päivän kuluttua. Mustelmat ovat useimmiten vaarattomia ja parantuvat hiljalleen itsekseen.

Mustelman väri on aluksi tumman violetti tai sinertävä, ja päivien kuluessa se vaalentuu hiljalleen kellertäväksi. Joskus mustelmaan vuotanut veri voi vähitellen valua alaspäin kudoksessa, ja mustelman paikka hieman vaihtuu. Näin käy herkästi esimerkiksi nilkan ja kasvojen alueella. Ilmiö on normaali. Mustelmat voivat olla arkoja, jos kehoon kohdistuva isku on ollut kovempi. Usein pieniin mustelmiin ei kuitenkaan liity kipua.

Riskitekijät

Mustelmaherkkyys voi vaihdella eri-ikäisenä ja myös yksilöllisesti. Lapsilla on usein enemmän mustelmia, koska heille sattuu enemmän pieniä kolhuja. Vanhemmiten iho ja ihonalaiset kudokset ohenevat ja haurastuvat, jolloin pieniä verisuonia katkeaa helpommin. Tällöin mustelmia muodostuu herkästi esimerkiksi kämmenselkiin ja kyynärvarsiin. Ilmiö liittyy ikääntymiseen, eikä yleensä vaadi lisätutkimuksia.

Monet lääkkeet saattavat vaikuttaa mustelmaherkkyyteen. Erityisesti verenohennuslääkkeet lisäävät herkkyyttä mustelmien syntymiseen. Yleiset, myös ilman reseptiä saatavilla olevat tulehduskipulääkkeet (esimerkiksi ibuprofeeni, ketoprofeeni, aspiriini), saattavat joskus aiheuttaa lisääntynyttä mustelmaherkkyyttä. Jos mustelmia alkaa ilmaantua tavallista enemmän tulehduskipulääkityksen aikana, on lääkkeen käyttö hyvä lopettaa. Jatko-ohjeita on hyvä kysyä omasta terveydenhuollon toimipisteestä. Myös Omega-3-rasvahapot ja jotkin mielialalääkkeet voivat lisätä mustelmataipumusta.

Milloin hoitoon?

Pienen vamman tai kolhun jälkeen syntyvä mustelma ei vaadi hoitoa. Jos isomman tapaturman jälkeen on epäily vakavammista seurauksista, esimerkiksi murtumasta, on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Lääkärin arvio on tarpeen seuraavissa tilanteissa:

  • Ilman syytä ilmaantuvat useat mustelmat tai yksittäinen kookas (läpimitta yli 3 cm) mustelma. Nämä voivat joskus olla merkkinä veren hyytymiseen liittyvästä häiriöstä tai verisairaudesta.
  • Verenohennuslääkkeen, esimerkiksi varfariinin, klopidogreelin tai suoran antikoagulantin, käytön aikana ilman syytä ilmaantuvat mustelmat.
  • Yleisoireiden, kuten kuumeen, väsymyksen ja laihtumisen esiintyminen tai yleisvoinnin huonontuminen mustelmien yhteydessä.

Kirjallisuutta

  1. Poikonen Eira. Mustelmat, petekiat ja purppura. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 14.9.2020.