Pahoinvointi ja siihen liittyvä oksentelu ovat tavallisia oireita, joita jokaisella on joskus elämänsä aikana. Ne eivät liity pelkästään vatsasairauksiin vaan voivat olla oireina monissa muissakin sairauksissa.

Yleisimpiä syitä

Yleinen oksennusten aiheuttaja on äkillinen suoliston tulehdus (ks. Ruokamyrkytys, Norovirus, Turistiripuli eli matkaripuli, Kampylobakteerin, salmonellan, shigellan ja EHEC-bakteerin aiheuttamat suolistotulehdukset). Oksennukset alkavat äkisti, voivat olla rajuja ja koostuvat normaalista mahansisällöstä tai sapensekaisesta vihertävästä nesteestä. Samaan aikaan on yleensä vesimäistä ripulia, vatsan kouristuksia ja usein kuumetta. Lähes kaikki äkisti alkaneet oksennus-ripulitaudit paranevat itsestään 1–3 päivässä.

Vatsasairauksia, joissa on oksennuksia ilman ripulia, ovat mahahaava, mahakatarri ja suolen tukos. Niihin liittyy usein koviakin vatsan alueen kipuja, jotka yleensä jatkuvat päiväkausia.

Migreenissä oireena on aluksi sykkivä kova päänsärky, jota seuraa pahoinvointi ja oksentaminen. Aivoverenkierron häiriöissä ja muissa aivosairauksissa, esimerkiksi aivokalvontulehduksessa esiintyy usein pahoinvointia ja oksennuksia. Muita hermostoperäisiä syitä ovat tasapainohermon sairaudet, jolloin oksennus liittyy voimakkaaseen huimaukseen. Yleinen tasapainoelimiin liittyvä pahoinvoinnin ja oksennusten syy on matkapahoinvointi.

Oksennusta voi esiintyä joskus myös joissakin yleissairauksissa, kuten vaikeassa yleisinfektiossa ja tyypin 1 diabetekseen liittyvässä happomyrkytyksessä. Monien lääkkeiden haittavaikutuksena voi esiintyä pahoinvointia. Psyykkisistä syistä esimerkkinä on bulimia, jossa oksennetaan omaehtoisesti ahmimisen jälkeen.

Itsehoito

Itsehoito riippuu oksennusten takana olevasta sairaudesta. Pääsääntönä on, että pahoinvoinnin ja oksennusten aikana kiinteän ruuan syömistä vältetään, mihin luontokin ohjaa, sillä ruokahalua ei silloin yleensä ole. Jos kyseessä on tuttu tilanne, esimerkiksi migreeni, osataan toimia aikaisemman kokemuksen pohjalta.

Jos oksennukset liittyvät ”liikkeellä olevaan” vatsatautiin, tilannetta voi seurata rauhassa kotona. Vettä voi kokeilla pieninä annoksina. Jos se lisää oksennuksia, odotetaan ja yritetään uudestaan.

Milloin hoitoon

Seuraavissa tilanteissa pitää hakeutua hoitoon välittömästi:

  • Oksennuksessa on verta.
  • Äkisti alkaneeseen pahoinvointiin ja oksenteluun liittyy voimakas päänsärky, eikä kyseessä ole aiemmin todettu migreeni.

Hoitoon on syytä hakeutua muutaman tunnin kuluessa vuorokaudenajasta riippumatta seuraavissa tilanteissa:

  • Mahakipuun liittyy voimistuvia oksennuksia ilman ripulia.
  • Oksentelun jatkuessa yleiskunto huononee huomattavasti.

Kirjallisuutta

  1. Pahoinvointi ja oksentelu. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.5.2017.