Yleistä
Sydämessä on neljä läppää: kummankin eteisen ja kammion välissä sekä sydämestä lähtevien suurten valtimoiden aortan ja keuhkovaltimon tyvessä (ks. kuva ). Läpät estävät veren takaisinvirtauksen.
Sydämen läpät ja veren kierto. Sydämen oikean puoliskon kautta kiertää vähähappinen veri (violetti) keuhkoihin. Vasen puolisko pumppaa keuhkoista tulevan hapettuneen veren aorttaläpän kautta kaikkialle elimistöön. Molemmissa puoliskoissa on kaksi läppää, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan.
Läpät aukeavat ja sulkeutuvat sydämen sykkeen tahdissa. Lääkäri kuulee stetoskoopilla läppien sulkeutumisäänet.
Läppäviat voidaan kuulla sydämen sivuääninä eli ylimääräisinä ääninä normaalien sydänäänten välissä. Jokaisen lapsen sydän pitäisi kuunnella stetoskoopilla 1–2 vuoden välein, ja jokaisen aikuisen sydän pitäisi kuunnella 3–5 vuoden välein. Tarkemman käsityksen läppien toiminnasta saa sydämen ultraääni- eli kaikututkimuksella. Läheskään aina sivuääni ei ole läppä- tai muun sydänvian aiheuttama. Tällöin puhutaan viattomasta sivuäänestä.
Läppävikoja on kahdenlaisia. Läppä voi vuotaa, "falskata", jolloin verta kulkeutuu väärään suuntaan takaisinpäin. Toinen mahdollisuus on läpän ahtaus: läppäaukko pienenee niin, että veren virtaus sen läpi vaikeutuu. Kummassakin tapauksessa sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä, jolloin sen seinämä ensin paksunee, sitten venyy, ja tuloksena voi olla sydämen laajentuma, jopa vajaatoiminta. Joskus varsinkin aorttaläppä voi olla sekä vuotava että ahdas. Läppävika voi olla synnynnäinen tai ”hankittu” eli syntymän jälkeen kehittynyt. Läppätulehduksen eli endokardiitin, sydäninfarktin ja sydänlihassairauden eli kardiomyopatian aiheuttamat läppäviat ovat tyypillisesti ”hankittuja” läppävikoja. Monet synnynnäisetkin läppäviat kehittyvät merkittäviksi vasta aikuisiällä.
Hoitamattoman vaikea-asteisen läppävian seurauksena on sydämen pumppauskyvyn aleneminen ja vajaatoiminta. Läppävikojen pääasiallinen oire on rasituksessa ilmenevä hengenahdistus ja fyysisen suorituskyvyn lasku. Viasta riippuen voi esiintyä myös muita oireita, kuten rintakipua ja sydämen tykytystä. Yleisimmät läppäviat ovat hiippaläpän vuoto ja aorttaläpän ahtauma.
Hiippaläpän vuoto
Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä (ks. kuva). Sen muodostaa kaksi purjemaista kalvoa, jotka muistuttavat piispan hiippaa. "Hiipat" ovat erillään, kun veri virtaa sydämen lepovaiheen aikana eteisestä kammioon. Kun kammio supistuu, hiippapurjeet painautuvat toisiaan vasten ja estävät veren takaisinvirtauksen eteiseen.
Hiippaläpän vuoto on tavallisin aikuisten läppävika. Nuorilla ja keski-ikäisillä muutoin terveillä ihmisillä se voi olla läppäpurjeiden pullistuman eli prolapsin aiheuttama. Muita syitä ovat sydämen laajentuma ja vajaatoiminta, sydäninfarkti ja läppätulehdus eli endokardiitti.
Lievä läppävuoto ei aiheuta oireita, mutta vuosien kuluessa vian pahentuessa voi tulla hengenahdistusta, fyysisen suorituskyvyn laskua ja muita sydämen toiminnan vajauksen merkkejä. Läppävika etenee kuitenkin hyvin vaihtelevasti – yleensä hitaasti vuosien kuluessa, harvoin äkillisesti. Koska vian etenemistä ei voida ennakoida, läppävikaa pitää seurata. Lievissä oireettomissa tapauksissa riittää sydämen kuuntelu ja tarvittaessa sydänfilmin (EKG:n) ja/tai röntgenkuvan tutkiminen 1–2 vuoden välein. Vähänkään merkittäviä ja oireisia läppävikoja pitää seurata kaikututkimuksella 1–2 vuoden välein, vaikea-asteisia läppävikoja 6–12 kuukauden välein ainakin silloin, kun potilasta voidaan pitää leikkaushoitokelpoisena. Osalla näistäkin potilaista läppävika ei etene terveyttä ja suorituskykyä haittaavaksi. Tarvittaessa hiippaläpän vuotovika voidaan korjata leikkaushoidolla, usein ilman tekoläpän asentamista. Jos potilas ei kestä avosydänleikkausta, läppävika voidaan joissakin tapauksissa korjata ilman leikkausta katetritekniikalla.
Aorttaläpän ahtauma ja vuoto
Aorttaläppä sijaitsee aivan sydämestä lähtevän aorttavaltimon tyvessä (ks. kuva). Se on kolmipurjeinen ns. taskuläppä. Purjeet ovat puolikuun muotoisia, joten sitä kutsutaan myös semilunaariläpäksi. Se estää sydämen pumppaaman veren takaisinvirtauksen päävaltimosta aortasta sydämeen. Aorttaläpän vikoja tulee erityisen herkästi sellaisille henkilöille, joiden aorttaläpässä on synnynnäisen poikkeavuuden seurauksena kolmen purjeen asemesta vain kaksi purjetta (puhutaan ns. bikuspisesta aorttaläpästä). Tällä poikkeavuudella on periytymistaipumus.
Aorttaläpän ahtauma on yleisimpiä läppävikoja. Sitä on erityisesti iäkkäillä henkilöillä. Kun läppä ahtautuu, ensioireena voi olla rasituksessa tuleva rintakipu ja/tai hengenahdistus, mutta myös huimaus- ja jopa pyörtymistaipumusta varsinkin jalkeille noustessa ja ponnistellessa. Lopulta voi kehittyä sydämen vajaatoiminta.
Aorttaläpän vuotovika ilmaantuu useimmiten jo keski-iässä. Sen tyypillisin oire on aikaisempaa helpompi väsähtäminen ja voimattomuus fyysisessä rasituksessa. Ensimmäisenä oireena voi olla vain rasituksessa helposti tuleva sydämentykytys. Lievän aorttaläpän vuodon aiheuttamaa sivuääntä ei ole helppo kuulla stetoskoopilla. Siksi sydämen ultraääni- eli kaikututkimus on erityisen tärkeä tämän läppävian toteamisessa. Aorttaläpässä voi olla samanaikaisesti sekä ahtauma että vuotovika. Tällöin puhutaan ns. kombinoidusta aorttaläppäviasta.
Jos aorttaläppävika aiheuttaa suoritus- tai toimintakykyä rajoittavia oireita tai todetaan vajaatoiminnan merkkejä, vika kannattaa korjata läppäleikkauksella. Jos leikkausriski on merkittävä, voidaan varsinkin ahtaumavika korjata katetritoimenpiteellä (TAVI) ilman avosydänleikkausta.
Tekoläpät
Tekoläpällä sydämen toiminta voidaan yleensä palauttaa melkein normaaliksi. Tekoläppiä on kahta lajia. Biologiset läpät (bioläpät) tehdään sian tai naudan läppä- tai sydänpussikudosta hyväksi käyttäen. Mekaaniset läpät tehdään keinoaineista. Bioläpät kestävät ainakin 10–20 vuotta, mekaaniset läpät vielä pidempään. Bioläppäleikkauksen jälkeen tarvitaan läppään liittyvän verihyytymätaipumuksen takia verenohennushoitoa (antikoagulaatiohoitoa) vain muutamien kuukausien ajan. Mekaaninen tekoläppä sen sijaan edellyttää pysyvää hyytymistä estävää verenohennuslääkitystä. Toistaiseksi varfariini (Marevan®) on ainoa tekoläppäpotilaalle sopiva verenohennuslääke.
Läppävikojen ehkäisy
Merkittävä osa hiippaläpän vuotovioista syntyy sepelvaltimotaudin tai kohonneen verenpaineen seurauksena. Näitä tiloja ehkäisemällä ja hoitamalla voidaan läppävikojen vaaraa jonkin verran vähentää.
Viallisiin läppiin syntyy tavallista helpommin bakteerien aiheuttama tulehdus. Tekoläppäpotilaat ja läppätulehdukselle alttiiksi todetut muut potilaat tarvitsevat joidenkin hammastoimenpiteiden, tähystysten ja leikkaustoimenpiteiden yhteydessä ehkäisevän antibioottiannoksen (ks. tarkemmin artikkeli Endokardiitti (sydänläppien tulehdus)).
Lisää tietoa läppävioista
Kirjallisuutta
- Läppäviat. Kirjassa Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 817 – 878.
