Oireet

Tavallisia oireita ovat lisääntynyt valkovuoto ilman alavatsakipuja sekä kutina ja kirvely ulkosynnyttimissä. Valkovuoto voi haiskahtaa tympeältä, kalamaiselta (”fishy smell”). Virtsakirvelyä voi esiintyä virtsaputken suulla.

Taudin toteaminen

Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan limakalvojen väri ja kunto sekä valkovuodon laatu. Tarvittaessa tutkitaan lisäksi irtosolunäyte (ks. Papakoe) tai tulehdusnäytteitä. Pikatestinä voidaan tehdä emätineritteen bakteerivärjäys tai emätineritteen suora mikroskopointi, ns. fluornatiivitutkimus. Jos epäillään sukupuolitautia, tutkitaan klamydia ja tippurinäyte. Ne tutkitaan emätineritteestä tai virtsanäytteestä.

Hiivasienitulehdus

Hiivasienen aiheuttamista tulehduksista 85–90 % on Candida albicansin aiheuttamia. Tavallisin oire on kutina, limakalvojen turvotus ja kirvely. Valkovuoto on tyypillisesti valkoista, kokkareista ja melko hajutonta. Joillakin hiivatulehdukset toistuvat, syynä voivat olla antibioottikuurit, elintavat tai kohonnut verensokeri.

Hiivatulehdus voidaan hoitaa oireiden perusteella, mutta toistuva hiivatulehdusoire täytyy varmistaa hiivaviljelyllä. Hoitona ovat emätinpuikot 1–3 vrk:n ajan tai yhtenä päivänä suun kautta otettava tabletti. Toistuva hiivatulehdus voi vaatia estohoidon (kerta-annos hiivalääkettä kerran viikossa) muutaman viikon ajan. Ravinnossa kannattaa välttää makeisia.

Lisää tietoa emättimen hiivatulehduksesta

Partneri ei tarvitse hoitoa, ellei hänellä ole oireita; hiivatulehdus on itse asiassa miehellä aika harvinainen (ks. Terskan ja esinahan ihottumat). Hiivan aiheuttama balaniitti hoidetaan tarvittaessa voiteella.

Bakteerivaginoosi (emättimen bakteeritasapainon häiriö)

Bakteerivaginoosi, BV, on yhtä yleinen kuin hiivasieni. Kuparikierukan käyttäjillä tätä emätintulehdusta esiintyy keskimääräistä enemmän. BV tarkoittaa emättimen bakteerikannan häiriötä, jossa emättimen normaali bakteerikanta on korvautunut hapettomassa tilassa viihtyvillä ns. anaerobisilla bakteereilla. Tavallisin oire on pahanhajuinen valkovuoto, joka on tasaista ja harmahtavaa.

Bakteerivaginoosi hoidetaan metronidatsolilla tai klindamysiinillä. Ne ovat reseptilääkkeitä. Lisää tietoa bakteerivaginoosista

Trikomoniaasi

Trichomonas vaginalis on muodoltaan soikea, pieni alkueläin. Suomessa se on nykyään harvinainen. Oireena on runsas, kellervä, pahanhajuinen valkovuoto, joka aiheuttaa usein myös virtsakirvelyä. Miehillä trikomonas on usein oireeton. Trikomonas tarttuu yleensä yhdynnässä.

Trikomoniaasi vaatii lääkekuurin (metronidatsoli). Partneri pitää aina hoitaa.

DIV

Emätintulehduksen voi myös aiheuttaa joku hapellisessa tilassa viihtyvä ns. aerobinen bakteeri. Tästä on esimerkkinä A-streptokokki, joilloin oireena voi olla runsaan valkovuodon lisäksi vulvan alueen voimakas punoitus ja pieniä haavoja. Hankalimmillaan aerobinen vaginiitti voi johtaa ns. deskvamoivaan inflammatoriseen vaginiittiin (DIV). Se on onneksi suhteellisen harvinainen märkäinen emätintulehdus. Emättimen limakalvot ovat läiskäisen tulehtuneet ja valkovuoto on märkäistä, harmaankellertävää ja runsasta, mutta siitä puuttuu bakteerivaginoosille tyypillinen tympeä haju. Tämä tulehdus ei löydy bakteeriviljelyssä, mutta papakokeessa nähdään voimakas tulehdusreaktio. Tulehdus hoidetaan emättimeen annosteltavalla klindamysiinivoiteella viikon ajan. Uusivassa tulehduksessa voidaan voidetta käyttää estohoitona kerran viikossa useamman viikon ajan ja siihen voidaan liittää hydrokortisoni- tai hiivavoide.

Atrofinen vaginiitti

Estrogeenin puutteen seurauksena emättimen limakalvo ohenee, ja sen seurauksena se on herkkä bakteeritasapainon muutoksille ja tulehdukselle. Valkovuoto voi olla runsasta ja kellervää.

Paikallisen tulehdushoidon lisäksi tarvitaan estrogeenihoitoa, yleensä emätinpuikkoina tai -voiteina.

Lisää tietoa kuivien limakalvojen hoidosta tästä

Actinomyces

Actinomyces on bakteeri, jota on historiallisista syistä kutsuttu sädesieneksi. Se löytyy toisinaan papakokeessa vanhan (yli kolme vuotta käytössä olleen) kierukan käyttäjältä. Tulehdus voi altistaa sisäsynnytintulehdukselle. Jos oireena on pelkkä valkovuoto, kierukka kannattaa poistaa. Jos on muita tulehduksen merkkejä, kierukan poiston lisäksi annetaan penisilliinikuuri. Uuden kierukan voi asettaa parin kuukautiskierron jälkeen.

Emätintulehdusten itsehoito

Emätintulehduksen hoito on syyn mukainen eli kohdistuu tulehduksen aiheuttajaan. Emättimen hiivasienitulehdukseen tarkoitettuja emätinpuikkoja saa apteekista ilman reseptiä, samoin kuiviin limakalvoihin tarkoitettuja estradioli- tai estriolipuikkoja. Muut tulehdushoidot vaativat lääkärin tutkimuksen ja reseptin.

Kirjallisuutta

  1. Nieminen P. Vulvovaginiitti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 23.4.2019.
  2. Hieta N, Kero K. Sukupuolielinten ihottumat. Suomen Lääkärilehti 2016;71(3):131-137.
  3. Hieta N, Kero K. Poikkeava valkovuoto. Suomen Lääkärilehti 2018;73(49):2945-2948.
  4. Jakobsson M, Nieminen P, Hiltunen-Back E, ym. Gynekologiset infektiot. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 233-250.
  5. Kotaniemi-Talonen L, Tommola P, Hiltunen-Back E, Nieminen P, Puolakkainen M, Rantsi T, Pätäri-Sampo A, Jakobsso M. Tavallisimmat emättimen mikrobiologiset tutkimukset - mitä, miksi ja milloin? Duodecim 2021;137(4):359-366.