Ahdas esinahka

Esinahka ei pienillä pojilla ole yleensä vedettävissä taakse, sillä esinahan aukko on pieni ja esinahka on osittain kiinni alustassaan. Käytännössä kaikilla vastasyntyneillä on ahdas esinahka eli fimoosi. Esinahka tulee kuitenkin väljemmäksi ensimmäisten vuosien aikana niin, että 3-vuotiailla se on jo valtaosalla (90 %) väljä. Osalla pojista esinahan aukko on kuitenkin kouluiässäkin pieni ilman minkäänlaista haittaa.

Esinahan ja terskan väliset kiinnikkeet häviävät hitaasti lapsuuden aikana. Esinahan pullistelu virtsatessa on pienillä pojilla melko yleistä, eikä vaadi hoitoa, jos virtsantulo ei ole häiriintynyt. Tilanne korjaantuu itsestään kiinnikkeiden hävitessä. Esinahkaa ei tule väkisin vetää taaksepäin, sillä se voi johtaa kiinnikkeiden vaurioitumiseen ja arpeutumiseen. Murrosikään tultaessa esinahkaan liittyvät ongelmat kuitenkin poistuvat lähes poikkeuksetta itsestään, mutta jos näin ei käy, on syytä hakeutua lääkäriin arvioon.

Harvinainen ongelma on esinahan ahtauman aiheuttama virtsaumpi. Tällöin esinahan aukko on täysin sulkeutunut, esinahka pullistuu virtsatessa, mutta virtsaa ei tule. Tämä harvinainen ja kivulias tilanne vaatii välittömästi yhteydenoton lääkäriin. Toinen äkillinen ongelma voi olla esinahan puristuminen kireäksi vyöksi terskan ympärille (parafimoosi), joka edellyttää nopeaa yhteydenottoa terveydenhuoltoon.

Esinahan alainen tulehdus

Yleinen pikkupoikien ongelma on punoittava peniksen pää. Usein vain esinahan kärki on punoittava. Kyse on tällöin harmittomasta ärsytyksestä, jota voivat aiheuttaa vaippa ja sen eritteet sekä isommilla pojilla peniksen mekaaninen ärsytys. Kun peniksen pää punoittaa reilusti, esinahan alta valuu märkää, peniksen pää on turvoksissa ja virtsaaminen aiheuttaa aristusta, kyse on esinahan alaisesta terskan bakteeri-infektiosta eli balaniitista.

Pienen pojan esinahan aukosta voi toisinaan tulla valkoista eritettä ilman, että peniksen pää punoittaa. Tällöin kyse on harmittomasta terskan tyven rauhaerityksestä, joka ei vaadi hoitoa. Veritippojen ilmaantuminen esinahan aukosta on myös pikkupojilla mahdollista. Tällöin kyse on niin ikään harmittomasta, itsestään parantuvasta limakalvovauriosta, joka yleensä johtuu pienen pojan luonnollisesta "askartelusta" peniksensä kanssa. Jos verta ilmenee virtsatessa toistuvasti, on sen sijaan syytä ottaa yhteys lääkäriin.

Esinahan alaisen tulehduksen itsehoito

Esinahan alaista tulehdusta voidaan hoitaa kotona istuttamalla lasta kylvyssä aluksi useita kertoja päivässä ja myöhemmin kahdesti päivässä. Kylvetyksen on hyvä kestää ainakin 10 minuuttia, jolloin esinahka hieman pehmenee ja sitä voi varovasti yrittää vetää taaksepäin. Kylpyveteen ei tarvitse laittaa saippuaa tai desinfektioaineita.

Balaniitti rauhoittuu yleensä muutamassa päivässä.

Milloin lääkäriin

Mikäli murrosiän loppupuolelle tultaessa esinahka ei ole löystynyt ja vedettävissä taakse, on asia hyvä ottaa esiin lääkärin kanssa, esimerkiksi koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa.

Virtsaumpi ja parafimoosi edellyttävät välitöntä yhteydenottoa päivystävään hoitoyksikköön.

Esinahan alaisen tulehduksen osalta voidaan sanoa, että elleivät kylvetykset selvästi auta tai jos punoitus leviää peniksen tyveä kohti, on syytä hakeutua arvioon.

Tulehdusta voidaan hoitaa kylvetysten ohella lääkärin määräämillä antibioottitipoilla ja rasvoilla, joita laitetaan esinahan alle pari kolme kertaa päivässä. Yleensä tulehdus häviää muutamassa päivässä. Voimakkaassa tulehduksessa voidaan joskus joutua turvautumaan suun kautta annettavaan antibioottikuuriin.

Ympärileikkaus

Jos pojalla esiintyy toistuvia vaikeita esinahan alaisia bakteeritulehduksia, hänelle voidaan suorittaa esinahan poistoleikkaus eli ympärileikkaus. Samoin on asianlaita, jos ongelmana on parafimoosi tai ilmenee esinahan aukon tukkeutumisesta johtuva virtsaumpi.

Ympärileikkauksen suorittamista uskonnollisista tai muista ei-lääketieteellisistä syistä ei sen sijaan maassamme suositella, sillä ympärileikkauksesta ei ole voitu osoittaa minkäänlaista terveydellistä hyötyä.

Kirjallisuutta

  1. Kolehmainen M, Taskinen S, Lindell O. Esinahan kirurgia. Duodecim 2010;126:75–83
  2. Lahdes-Vasama T. Lapsen esinahan tulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.12.2020.