Yleistä

Pienet lapset sairastavat runsaasti infektioita, mikä johtuu osin puolustusjärjestelmän kehittymättömyydestä ja osin runsaista kontakteista eri taudinaiheuttajiin. Sairastelu alkaa yleensä vuoden iässä, johon mennessä äidiltä saadut suojaavat eväsvasta-aineet ovat hävinneet verestä. Tilastojen mukaan parivuotias lapsi sairastaa noin 6 hengitystieinfektiota vuodessa, mutta osa lapsista jopa 10 tautia. Kun jokainen niistä kestää runsaan viikon, sairaspäiviä kertyy melkoisesti. Osa lapsista saa jälkitauteja, kuten toistuvia korvatulehduksia ja joskus keuhkokuumeita, mikä entisestään hankaloittaa tilannetta.

Milloin hoitoon toistuvien infektioiden vuoksi?

Lähes kaikki runsaasti infektioita sairastavista lapsista ovat muutoin täysin terveitä, ja infektioiden määrä vähenee lapsen kasvaessa ja vastustuskyvyn lisääntyessä. Pahimmillaan oireita on 1–3 vuoden iässä ja yleensä selkeä parannus tapahtuu jo 4–5 vuoden iässä.

Koska vanhempien sitten pitää huolestua? Infektiot ovat poikkeavia, jos ne alkavat heti vastasyntyneenä, tai jos lapsella on jatkuva ripuli, kasvuhäiriö, ihon paiseita, pitkittyneitä sieni-ihottumia, lukuisia märkäisiä korvatulehduksia (vähintään 6 vuodessa) sekä toistuvia poikkeavan vaikeita infektioita, kuten keuhkokuume ja bakteremia. Nämä merkit voivat viittata siihen, että lapsen puolustusjärjestelmässä on häiriö.

Mitä taustalta voi sitten löytyä? Joskus immunologinen puolustusjärjestelmä on poikkeava ja geenivikoja tunnetaankin kymmeniä. Alttius voi joskus liittyä veren valkosolujen määrään tai toimintaan, komplementtijärjestelmään tai vasta-aineiden tuotantoon, jolloin hoitona ja ehkäisynä voidaan käyttää esimerkiksi immunoglobuliinia.

Immuunijärjestelmän ongelmia epäiltäessä lapset lähetetään lastenlääkärille tarkempiin tutkimuksiin. Sen sijaan lapset, jotka potevat tavallisia virusinfektioita ja toipuvat niistä normaalisti sekä muutenkin kasvavat ja kehittyvät normaalisti, eivät tarvitse tarkempaa tutkimista. Toistuvien korvatulehdustenkin taustalta löytyy vain hyvin harvoin puolustusjärjestelmän vikoja.

Joillakin lapsilla virusinfektioihin liittyy usein voimakas ja pitkittynyt yskä, jota voidaan erheellisesti pitää bakteeriperäisenä keuhkoputkitulehduksena. Kyse saattaa kuitenkin olla ennemmin toistuvista virusinfektioista, jotka ilmaantuvat peräkkäin. Jos lapsen uloshengitys selvästi vinkuu flunssien yhteydessä, on syytä ottaa lääkäriin yhteyttä. Kyseessä saattaa olla astman kaltainen vaiva. Poskiontelotulehduksia esiintyy yleensä vasta kouluiässä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että jos runsaasti infektioita sairastava lapsi toipuu taudeistaan terveeksi, kasvaa ja kehittyy normaalisti, ja voi kesäaikana hyvin, on hyvin epätodennäköistä, että infektioiden syynä olisi poikkeava elimistön puolustusjärjestelmän toiminta.

Kirjallisuutta

  1. Kainulainen L. Lapsen infektiokierre ja immuunipuutokset. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 1.6.2023.
  2. Peltola V, Kainulainen L. Tavallinen infektiokierre. Kirjassa: Peltola V, Renko M, Saxén H. Lasten Infektiosairaudet. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019.