Lapsettomuuden syyt

Raskauden alkaminen edellyttää, että naisella munasolu irtoaa normaalisti, munanjohtimet ovat avoimet ja kohtuontelo on säännöllinen. Jos kuukautiskierrot ovat epäsäännölliset tai vuodot puuttuvat kokonaan, on munarakkulan kypsymishäiriö todennäköinen. Kohdun tai munanjohtimien viasta voivat kertoa toistuvat tulehdusoireet, vuotohäiriöt ja kivut. Miehen siittiötuotannon pitää olla riittävä. Siittiötuotannon häiriötä on vaikea todeta ilman tutkimuksia. Seksielämän ongelmat heijastuvat raskauden alkamisen todennäköisyyteen.

Merkittävä lapsettomuutta aiheuttava tekijä löytyy naisesta n. 25 %:ssa, miehestä n. 25 %:ssa ja molemmista n. 25 %:ssa tapauksista. Lapsettomuus jää selittämättömäksi noin 25 %:lla pareista. Tästä syystä heti alusta alkaen selvitetään molempien osapuolien tilannetta. Kattavat esitiedot ovat tärkeitä: ne voivat paljastaa lapsettomuuden taustalla olevia tekijöitä ja myös ohjaavat jatkotutkimuksia. Psyykkistä tukea tarvitaan sekä tutkimusten että hoitojen aikana.

Mitä itse voi tehdä

Sekä ali- että ylipaino heikentävät hedelmällisyyttä, joten painonhallintaan, terveelliseen ravitsemukseen ja sopivaan liikuntaan kannattaa molempien osapuolien panostaa. Raskautta suunnittelevan naisen ruokavalion tulisi olla monipuolinen, vastaavan tyyppinen kuin suositellaan raskauden aikana. Kaikille suositetaan foolihappoa 400 µg/vrk ja D-vitamiinia 10 µg/vrk. Terveellä naisella ei erityisiä ravintolisiä yleensä tarvita. Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattaville suositellaan B12-vitamiinia.

Runsas tupakointi heikentää munasarjojen toimintaa ja myös sperman laatua. Päivittäinen runsas alkoholin käyttö johtaa siittiötuotannon häiriöön ja heikentää myös naisen hedelmällisyyttä. Raskautta toivottaessa pitäisi tupakointi lopettaa ja alkoholia nauttia vain sangen kohtuudella. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että jo pienetkin alkoholimäärät vähentävät siittiöiden määrää. Yleisesti voi todeta, että kaikkien päihteiden käyttö pitäisi lopettaa ennen raskauden suunnittelua; ne heikentävät hedelmällisyyttä, lisäävät keskenmenon riskiä ja lisäävät sikiövaurion mahdollisuutta.

Yhdyntöjä ei kannata liian tarkkaan ajoittaa; riittää, että kierron puolivälissä yhdyntöjä on noin kahden päivän välein. Kaikkein hedelmällisin hetki on juuri ennen munasolun irtoamista (ovulaatiota), mutta raskaus voi alkaa yhdynnästä, joka on ollut useita päiviä ennen ovulaatiota tai vielä päivä ovulaation jälkeenkin.

Milloin lääkäriin

Lapsettomuustutkimukset voidaan käynnistää, jos lapsettomuus on kestänyt yli vuoden. Tätä aiemmin voidaan selvittelyt aloittaa, jos lisäksi on gynekologisia ongelmia. Alavatsakipujen ja vuotohäiriöiden syy kannattaa aina selvittää. Tutkimukset ovat aiheellisia myös, jos jommallakummalla on krooninen sairaus tai jatkuva lääkehoito, jonka epäillään vaikuttavan hedelmällisyyteen. Yleissairaudet (mm. diabetes, epilepsia, tulehdukselliset suolistotaudit, keliakia) voivat huonossa tasapainossa heikentää hedelmällisyyttä.

Hedelmällisyys heikkenee naisen iän myötä, joten yli 38-vuotiaan ei kannata siirtää tutkimuksiin lähtöä yli vuodella. Yksi merkittävimmistä raskaaksi tuloon vaikuttavista asioista onkin naisen ikä. Lapsettomuusongelman mahdollisuus lisääntyy iän myötä: arvioidaan, että 20–25-vuotiaista alle 10 %, 30–35-vuotiaista noin 15 % ja 35–40-vuotiaista 40 % kärsii lapsettomuudesta. Merkittävin hedelmällisyyttä alentava tekijä on munasolun ikääntyminen. Myös miehen hedelmällisyydessä tapahtuu heikkenemistä, mutta muutokset ovat hitaita.

Lapsettomuuden alkututkimukset tehdään perusterveydenhuollossa. Tutkimuksiin voi myös hakeutua gynekologille tai yksityiseen lapsettomuusklinikkaan. Vastaanotolle kannattaa parin hakeutua yhdessä. Lapsettomuustutkimuksilla pyritään selvittämään, onko kyse hedelmättömyydestä vai alentuneesta hedelmällisyydestä. Tutkimusten perusteella arvioidaan, voidaanko raskautta jäädä odottelemaan vai tarvitaanko hoitoa.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan miehen siemenneste (ks. Miehen lapsettomuus) sekä naisen synnytinelinten tilanne gynekologisessa tutkimuksessa ja ultraäänitutkimuksessa. Selvittelyä jatketaan hormonimäärityksillä sekä munanjohtimien aukiolon varmistamisella (ks. Naisen lapsettomuus). Lapsettomuushoito suunnitellaan yksilöllisesti. Joskus vaihtoehtona ovat adoptio, toiminen sijaisvanhempina tai jääminen lapsettomaksi.

Lapsettomuuden ehkäisy

Iän lisäksi elintavoilla ja mahdollisesti ympäristötekijöillä on vaikutusta hedelmällisyyteen. Lapsettomuusongelman ehkäisyssä ovat tärkeitä sukupuoliteitse tarttuvien tautien ehkäisy ja tehokas hoito. Elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota: tupakointia ja päihteiden käyttöä on syytä välttää. Normaali paino ja liikunnan määrä ovat hyväksi. Tavallinen terveellinen ravinto on suositeltavaa.

Lisää tietoa lapsettomuudesta

Naistalo.fi

Kirjallisuutta

  1. Tiitinen A, Savolainen-Peltonen H. Lapsettomuus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 142-162.
  2. Tiitinen A. Lapsettomuus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.9.2018.
  3. Anttila L. Elämäntapojen vaikutus hedelmällisyyteen. Duodecim 2008;124(21):2438–42.