Hypotermian kehittyminen ja oireet

Elimistön lämpötila laskee usein henkilön jouduttua kylmään veteen, mutta Suomessa yleistä on myös lumihankeen tuupertuminen. Hypotermia uhkaa myös maastoon eksyneitä tai puutteellisissa oloissa eläviä.

Kylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin nopeasti. Esimerkiksi 4–6-asteisessa vedessä uhri voi menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin 15 minuutissa. Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, nestevajaus, alkoholi ja sairaudet. Avantouinnin harjoittajien on havaittu tottuvan kylmäaltistukseen niin, että reaktiot eivät kehity näin nopeasti. Nopeasta kehon ja erityisesti aivojen jäähtymisestä voi kuitenkin hukkumistapauksissa olla elvytyksestä toipumisen kannalta suoranaista hyötyä, koska aivot kestävät jäähtyneinä hapenpuutetta paremmin kuin normaalissa ruumiinlämmössä.

Uhrin uupuessa lumihankeen jäähtyminen tapahtuu veden varaan joutumista hitaammin, noin 1–2 tunnissa. Lisäksi hypotermia voi kehittyä esimerkiksi tajuttoman henkilön maatessa huoneenlämmössä ilman peitettä useiden tuntien ajan.

Tajuissaan olevan henkilön ruumiinlämmön laskiessa alle 34 asteen alkaa esiintyä sekavuutta, uneliaisuutta ja voimakkaita lihasvärinöitä. Arvostelukyky heikkenee ja henkilö voi jopa alkaa vähentää vaatetustaan. Alle 30 asteen ruumiinlämpö aiheuttaa tajuttomuuden. Lämpötilan edelleen laskiessa lihakset alkavat jäykistyä, ja alle 25 asteen lämmössä sydän ja hengitys pysähtyvät.

Useimmat terveet ihmiset selviytyvät asianmukaisesti hoidettuna kohtalaisesta hypotermiasta (ruumiinlämpö 30–33 °C), mutta vaikeassa hypotermiassa (ruumiinlämpö alle 30 °C) kuolleisuus voi olla 20 %.

Ruumiinlämpö voi laskea myös monissa sairaustiloissa, kuten aivosairauksissa, joissa lämmönsäätelykeskus on häiriytynyt, aineenvaihduntasairauksissa tai ravitsemushäiriöissä. Mikä tahansa tila, johon liittyy tajunnanhäiriö, voi normaalilämpötilassakin edesauttaa hypotermian kehittymistä, jos henkilön vaatetuksesta ja peittelystä ei pidetä huolta.

Hypotermian toteaminen

Hypotermiaa tulee epäillä henkilöllä, joka löytyy ulkoa kylmästä, altistuneena kylmälle vedelle tai vähässä vaatetuksessa liikkumisrajoittuneena normaalista huoneenlämmöstä ja jos potilas on hyvin kylmissään ja ääreisosat ovat kylmät.

Hypotermiapotilaan ensiapu ja hoito

Tavoitteena on toimittaa potilas tarpeetonta liikuttelua välttäen hoitopaikkaan, jossa häntä voidaan lämmittää ja tarvittaessa valvoa sydämen toimintaa. Potilas kuljetetaan makuuasennossa, jotta raajoista ei lähtisi liikkeelle kylmää verta, joka voisi aiheuttaa sydämen kylmenemistä entisestään. Mikäli potilas on sekava tai tajunnantaso on alentunut, tulee soittaa 112. Potilas suojataan lisäjäähtymiseltä esimerkiksi riisumalla varovasti märät vaatteet ja käärimällä autettava huopiin. Jos henkilö ei hengitä, tulee aloittaa peruselvytys.

Alkoholin käyttö hypotermiapotilaan hoidossa on pelkästään haitallista. Alkoholi laajentaa pintaverisuonia ja lisää lämmönhukkaa.

Vajaalämpöinen ihminen, jonka sydän ja hengitys ovat lakanneet toimimasta ja jonka pupillit ovat laajat ja valojäykät kuin kuolleella, voi olla täysin elvytettävissä. Kylmään veteen hukkuneen lapsen tiedetään selviytyneen ilman hermostollisia häiriöitä jopa tunnin mittaisesta veden alla olosta. Hukuksissa löytyneelle kylmettyneelle lapselle annetaan viisi puhallusta ensiapuna ennen muita toimia.

Hypotermian ehkäisy

Hypotermian ehkäisemiseksi on oleellista varautua kylmiin olosuhteisiin asianmukaisesti. Alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole syytä viettää aikaa vesillä. Liikuntarajoitteisten ja hauraiden vanhusten lämpötalous tulee huomioida normaaleissakin olosuhteissa.

Lisätietoa

Ensiapuopas: Lämpösairaudet ja kylmän aiheuttamat vammat

Kirjallisuutta

  1. Huttunen P, Rintamäki H, Hirvonen J. Effect of regular winter swimming on the activity of the sympathoadrenal system before and after a single cold water immersion. Int J Circumpolar Health 2001;60(3):400-6. PMID: 11590880
  2. Kurola J. Alilämpöisen elvytys. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, päivitys 7.4.2022.
  3. Castren M, Korte H, Myllyrinne K. Lämpösairaudet ja kylmän aiheuttamat vammat, Ensiapuopas, 15.3.2022,