Kynnet suojaavat sormien ja varpaiden päitä, ja niillä on myös toiminnallinen tehtävä. Kynsilevy on kovaa keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä eli kynsiaiheesta käsin, ja kasvunopeus on keskimäärin 1–3 mm kuukaudessa. Sormenkynnet kasvavat selvästi varpaankynsiä nopeammin.

Erilaiset kasvuhäiriöt, infektiot ja ulkoiset vammat aiheuttavat muutoksia kynnen rakenteeseen ja ulkonäköön. Kynsimuutokset voivat myös olla muun ihotaudin tai yleissairauden ilmentymiä. Kynnen kasvuhäiriöt eli dystrofiat ja kynsisilsa lisääntyvät iän myötä. Osaa muutoksista ei voida kokonaan parantaa, mutta hyvällä paikallishoidolla voi helpottaa tilannetta.

Kivennäis- ja hivenaineiden tai vitamiinien nauttiminen ei yleensä paranna kynsien laatua tai rakennetta, jos näiden aineiden saanti on muuten normaalia. Esimerkiksi biotiinin tehosta ei ole vahvaa tieteellistä näyttöä. Toisaalta ravitsemukselliset häiriöt, esimerkiksi laihuushäiriö (anoreksia nervosa) tai hoitamaton keliakia, voivat heikentää kynttä. Kynsien ja kynsivallien kunnosta voi huolehtia kynsien säännöllisellä leikkaamisella ja käyttämällä tarpeen mukaan perusvoidetta kynsivallien alueelle.

Lasten kynsimuutokset

Kynsien pysyvät synnynnäiset kehityshäiriöt ovat harvinaisia ja liittyvät usein perinnöllisiin ihotauteihin. Vauvoilla esiintyy kuitenkin yleisesti yhdessä tai useammassa kynnessä poikittaisia vakoja (ns. Beaun viivoja), jotka häviävät yleensä itsestään. Beaun viivoja nähdään myös myöhemmin lapsuudessa ja aikuisena. Joskus kynnen tyviosa katkeaa ja irtoaa poikittaisen vaon kohdalta. Tätä onykomadeesiksi (ks. Kynnen irtoaminen) kutsuttua ilmiötä esiintyy etenkin lapsilla ilman erityistä syytä (kuva ). Uusi kynsi alkaa kasvaa samaan aikaan hiljalleen irtoavan kynsilevyn alla.

Lusikkakynsi (koilonychia) on keskeltä kuopalla (kuva ). Se on melko yleinen lapsilla ja häviää vähitellen itsekseen kynnen rakenteen vahvistuessa.

Rosokynnet -termi (trachonychia, twenty nail dystrophy) tarkoittaa pieniä kuoppia ja karheutta useammassa kynnessä, jopa kaikissa 20 kynnessä (kuva ). Lapsilla ilmiön taustalla ei yleensä ole erityistä syytä ja kynnet muuttuvat normaalin näköisiksi murrosikään mennessä. Aikuisilla rosokynnet voivat liittyä muuhun ihotautiin kuten psoriaasiin tai punajäkälään (ks. alla kappale Muiden sairauksien aiheuttamia kynsimuutoksia ).

Kuva

Onykomadeesi (kynnen irtoaminen tyvestä). Lasten onykomadeesiin (kaikkien tai usean kynnen irtoamiseen) ei yleensä löydy syytä. Se parantuu tavallisesti itsekseen.

Kuva

Lusikkakynsi. Lusikkakynnessä kynnen keskiosassa on kuoppa ja kynnen reuna nousee ylöspäin.

Kuva

Rosokynnet lapsella. Lapsen tyypilliset rosokynnet ("twenty nail dystrophy"). Muutos korjautuu yleensä iän mukana.

Kynnen kasvuhäiriöt

Kynnen kasvuhäiriöistä on erillinen artikkeli kuvineen, ja tässä ne kuvataan lyhyesti.

Pitkäaikainen kynsien ja kynsivallien ärsytys esimerkiksi märkätyön tai kroonisen ihottuman myötä voi aiheuttaa kynteen erilaisia kasvuhäiriöitä. Pyykkilautakynnessä on poikittaisia vakoja (Beaun viivoja) useimmiten koko kynnen pituudelta (kuva ). Muutoksia voi olla yhdessä tai useammassa kynnessä, useammin peukaloissa.

Kuva

”Pyykkilautakynnet” peukaloissa. Taustalla on pitkäaikainen kynsien ja kynsivallien ärsytys tai ihottuma.

Kynnen pitkittäisen vaon voi aiheuttaa kynsivallin toistuva manipulaatio tai trauma. Joskus taustalla on kynsivallin limarakkula eli myksoidi kysta tai jokin muu kasvain kynsivallissa tai kynnen alla.

Kellolasikynnet tarkoittavat kuperia kynsiä. Aikuisilla ne voivat olla merkki kroonisesta keuhkosairaudesta.

Lusikkakynsi (koilonychia) aikuisella voi olla merkki yleissairaudesta kuten anemiasta.

Ikääntymiseen liittyviä kynnen dystrofisia muutoksia ovat muun muassa kynnen pitkittäiset uurteet, kynnen paksuuntuminen, pinnan epätasaisuus ja kerroksittainen halkeaminen (brittle nail syndrome).

Koukkukynnet tai kotkankynnet (onykogrypoosi) ovat kynsidystrofian muoto, jossa kynnet ovat paksut, kellertävät ja käyristyneet. Pihtikynsi kaartuu molemmilta sivuilta kynnen pohjaan ja aiheuttaa kipua. Molempia esiintyy eniten isovarpaan kynsissä.

Kynnen värimuutokset

Kynsien värimuutoksista on oma artikkeli kuvineen. Tässä värimuutokset esitellään lyhyesti.

Ulkoisen syyn aiheuttama kynnen pinnan värjääntymä irtoaa, kun kynnen pintaa raaputetaan. Tupakoitsijalla ruskeankeltainen väri on peräisin tupakan tervasta.

Kynnen alla olevan pigmenttiluomen melaniinipigmentti muodostaa kynteen pitkittäisiä tummia juovia. Melanooma on tarvittaessa poissuljettava koepalalla.

Musta läiskä kynnen alla on tavallisimmin merkki vamman aiheuttamasta verenvuodosta (hematoomasta). Sopimattomat jalkineet ja pitkä juoksulenkki tekevät niitä varpaankynsiin.

Valkeat täplät kynsilevyssä ovat yleensä seurausta kynnen vamman aiheuttamasta lievästä häiriöstä kynnen kehityksessä. Valkoinen pinnallinen kynsisilsa voi näyttää samankaltaiselta. Valkokyntisyys (leukonychia) voi olla merkki yleissairaudesta tai myrkytyksestä. Munuaisten vajaatoimintaan voi liittyä kynnen tyviosan puoliväliin asti ulottuva valkoisuus (ns. half-and-half -kynnet).

Keltaisten kynsien taustalla voi olla häiriö imunesteen kierrossa ja erilaiset keuhkosairaudet. Usein keltainen väri on sekä sormien että varpaiden kynsissä.

Vihreä väri on Pseudomonas-bakteerin aiheuttaman tulehduksen merkki. Infektio on usein vain yhdessä sormenkynnessä.

Muiden sairauksien aiheuttamia kynsimuutoksia

Yleissairaudet, joihin liittyy ääreisverenkierron häiriöitä, anemiaa ja muita ravitsemushäiriöitä, voivat aiheuttaa kynnen kasvun hidastumista ja muutoksia kynnen rakenteeseen ja väriin. Tällaisia ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, munuaisten vajaatoiminta, anemia, keliakia ja erilaiset syövät. Lääkkeistä erityisesti sytostaatit aiheuttavat kynnen kasvuhäiriötä ja kynnen irtoamista.

Ihotaudeista psoriaasi aiheuttaa kynsiin monenlaisia muutoksia: pieniä kuoppia ja rosokyntisyyttä, rusehtavia "öljyläiskiä",kynnen irtoamista kärkiosastaan (onykolyysiä) (ks. Kynnen irtoaminen), kynsilevyn paksuuntumista ja värimuutoksia sekä liikasarveistumista kynnen kärjen alle. Psoriaasipotilaalla voi olla kynsissä sekä psoriaasin että silsan aiheuttamia muutoksia.

Punajäkälään voi liittyä kynsien pitkittäisiä vakoja, rosokyntisyyttä, kynnen ohenemista ja muita kasvuhäiriöitä.

Pälvikaljussa keskimäärin kolmasosalla potilaista on kynsimuutoksia, kuten kuoppia kynsilevyssä, rosokyntisyyttä ja kynnen irtoamista

Kroonisessa käsi-ihottumassa (ekseemassa) ja kynsivallintulehduksessa nähdään rosokyntisyyttä, poikittaisia vakoja ja kynnen irtoamista kärjestään (onykolyysiä).

Infektiotaudit kuten enterorokko voivat aiheuttaa yhden tai useamman kynnen irtoamisen tyvestä käsin eli onykomadeesin. Vaikeat infektiot voivat aiheuttaa myös koko kynnen irtoamisen.

Muita kynsimuutoksia

Muita kynsimuutoksia aiheuttavat tilat ja sairaudet käsitellään kukin omassa artikkelissaan.

Koko kynnen irtoamisen tavallisin syy on paikallinen vamma, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi vasaran isku, jalkapallon pelaaminen tai pitkänmatkanjuoksu (ns. maratoonarin kynsi). Silloin kynnen alla näkyy yleensä ensin tumma verenpurkauma (ks. kappale Kynsien värimuutokset).

Sisäänkasvanut kynsi liittyy lapsilla yleensä leveään kynsilevyyn ja iäkkäillä kynnen kasvuhäiriöön (pihtikynteen). Isovarpaan, joskus jonkin muunkin varpaan, kynnen reuna painuu kynnenvieruskudoksen sisään ja aiheuttaa siihen akuutin kynsivallintulehduksen. Krooninen kynsivallitulehdus puolestaan häiritsee kynnen kasvua ja aiheuttaa muun muassa poikittaisia vakoja kynsilevyyn.

Virus- ja sieni-infektiot voivat aiheuttaa kynsimuutoksia. Syylät kynsivallissa tai kynnen alla haittaavat kynnen kasvua. Kynsisilsa on yleinen sairaus etenkin ikääntyvillä miehillä ja aiheuttaa kynnen paksuuntumista, karstoittumista ja värimuutoksia. Monet muut kynsimuutokset muistuttavat kynsisientä, joten infektio on aiheellista varmistaa sieninäytteellä.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Kynsimuutokset ja -ongelmat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.7.2020.
  2. Bolognia JL, Schaffer JV ja Lorenzo Cerroni L. 2017. Dermatology: Nail disorders, Elsevier; 4th edition, s. 1203-1219.
  3. Lee DK jaLipner SR. Optimal diagnosis and management of common nail disorders. Ann Med.2022; 54(1): 694–712.