Käsi-ihottuma (käsiekseema) on yleinen tauti; sitä sairastaa noin 10 % väestöstä, eniten naiset. Käsi-ihottuma voi olla vain käsiin paikallistuva tauti tai se voi olla osa muuta ihotautia kuten atooppista ihottumaa. Käsi-ihottumalla on taipumus pitkittyessään kroonistua, ja yli kolme kuukautta kestävää ja toistuvasti oireilevaa tautia pidetäänkin kroonisena. Altistavien tekijöiden poisto, käsien suojaus ja oireiden aktiivinen hoito ovat tärkeitä heti ihottuman ilmaannuttua.

Käsi-ihottumien luokittelu

Käsi-ihottumat voidaan luokitella perussyynsä mukaan ulkosyntyisiin ihottumiin, sisäsyntyisiin ihottumiin ja muihin käsi-ihottumiin. Yksittäisellä potilaalla taustalla voi olla useampikin syy.

Ulkosyntyisiä ihottumia ovat:

  • Ärsytyskosketusihottuma
  • Allerginen kosketusihottuma
  • Proteiinikosketusihottuma

Ärsytyskosketusihottuma (ärsytysihottuma, pesuihottuma, toksinen ekseema) on yleisin käsi-ihottuma. Tyypillisiä oireita eli punoitusta ja hilseilyä on usein käden selkäpuolella, joskus myös sormiväleissä ja ranteissa. Ihoa ärsyttäviä tekijöitä ovat muun muassa käsien toistuva kastuminen, pesuaineiden, öljyjen ja liuottimien käsittely sekä suojakäsineiden pitkäaikainen käyttö. Atooppinen iho altistaa ärsytysihottumalle. Diagnoosi perustuu ärsyttävien tekijöiden kartoittamiseen, kosketusallergioiden poissulkuun ja taudinkulun seurantaan. Ärsytyskosketusihottuma paranee yleensä asianmukaisella hoidolla jos ärsyke poistuu, mutta uusiutuu herkästi.

Kuva

Pesuihottuma. Pesuihottuman aiheuttamaa punoitusta ja hilseilyä kädenselässä.

Kuva

Käsien ärsytysihottuma. Käsien ärsytysihottuman taustalla on usein atooppinen taipumus. Usein onkin makuasia, sanooko käsien dorsaalipuolen ihottumaa atooppiseksi vai ärsytyksen aiheuttamaksi. Mahdollisten kosketusallergioiden osuus selviää tarvittaessa ihotestein.

Viivästynyt allerginen kosketusihottuma on muutaman päivän viiveellä ilmaantuva kosketusallergia, jota voi aiheuttaa esimerkiksi kumikemikaalit, säilöntäaineet, hajusteet, muovikemikaalit sekä metallit. Ihottuma ilmenee kohdissa, jotka ovat kosketuksissa aiheuttajaan, ja tyypillisin paikka on kädet. Allergista kosketusihottumaa tutkitaan epikutaanikokeilla.

Kosketusnokkosihottuma on välittömän allergian muoto, jossa kosketus allergisoivaan aineeseen aiheuttaa muutamassa minuutissa ihoon punoitusta ja nokkosihottumapaukamia. Aiheuttaja on usein eläin- tai kasviperäinen valkuaisaine kuten lehmän hilse ja vehnäjauho. Toistuva altistus esimerkiksi käsissä johtaa niin sanottuun proteiinikosketusihottumaan. Välitöntä allergista kosketusihottumaa tutkitaan ihopistokokeilla.

Sisäsyntyisiä ihottumia ovat:

  • Atooppiseen ihottumaan liittyvä käsi-ihottuma
  • Krooninen vesikulaarinen tai hyperkeratoottinen käsi-ihottuma

Aikuisiässä atooppinen ihottuma oireilee monilla käsissä. Se paikantuu yleensä sormenpäihin, kynsivalleihin, sormiväleihin ja joskus myös kämmeniin. Atoopikkolapsilla on usein sormenpäihin ja joskus myös kämmeniin paikantuvaa käsi-ihottumaa, jota kutsutaan "lumipalloihottumaksi". Atoopikon käsiin tulee herkästi myös ärsytysihottumaa.

Krooninen vesikulaarinen tai hyperkeratoottinen käsi-ihottuma on perussyyltään tuntematon, pitkäkestoinen sisäsyntyinen tauti. Sitä kutsutaan myös nimillä infektioekseema, dyshidroottinen ekseema tai pompholyx. Eri alatyypeissä vallitseva oire voi olla ihon punoitus ja rikkoutuminen, paksu karsta tai rakkulointi. Ihottuma on pitkäkestoista ja pahenemisvaiheet ilmaantuvat usein puuskittain.

Käsi-ihottuman oireet

Käsi-ihottuman ulkonäköön ja oireisiin perustuvia alamuotoja ovat muun muassa krooninen halkeileva käsiekseema, toistuvasti rakkuloiva käsiekseema, hyperkeratoottinen (paksukarstainen) kämmenekseema, sormenpäiden ekseema, sormiväliekseema ja läiskäekseema. Tyypillisiä ihottumaoireita ovat punoitus, karsta, hilseily ja rakkulat, jotka voivat olla pieniä kirkkaita nesterakkuloita eli vesikkeleitä tai isoja vesikelloja. Osalla ihottuma kutisee voimakkaasti, etenkin tuoreet vesikkelit.

Ihottuman ulkonäön ja oireiden perusteella ei yleensä voi suoraan todentaa sen perussyytä. Aikuisen paksukarstaisen kämmenihottuman taustalla on useimmiten krooninen sisäsyntyinen käsi-ihottuma tai psoriaasi. Lapsella sormien ja kämmenien punoitus ja hilseily liittyy yleensä atopiataipumukseen.

Krooniseen käsi-ihottumaan liittyy usein kynsivallin tulehdus, joka aiheuttaa kynteen kasvuhäiriön (kuva ).

.

Kuva

Sormenpääihottuma. Sormenpääihottumassa sormenpäät kuivuvat ja hilseilevät ja niihin ilmestyy halkeamia, jotka voivat olla kivuliaita. Taustalla on yleensä jokin ihoa ärsyttävä tekijä.

Kuva

Pompholyx kämmenessä. Pompholyx on kuvaileva nimitys kämmenien toistuvalle rakkuloinnille. Rakkulat voivat liittyä infektio- tai muuhun ekseemaan tai jalkasilsaan id-reaktiona, mutta aina niille ei löydy mitään selitystä. Tässä rakkulat ovat pieniä ja nousevat terveennäköiseltä iholta. Kosteat kääreet ja kylvettelyt sekä vahvat kortikoidilinimentit tai emulsiovoiteet nopeuttavat paranemista, mutta toistuvat episodit ovat tavallisia.

Kuva

Pompholyx kämmenessä. Pompholyx on kuvaileva nimitys kämmenien toistuvalle rakkuloinnille. Rakkulat voivat liittyä infektio- tai muuhun ekseemaan tai jalkasilsaan id-reaktiona, mutta aina niille ei löydy mitään selitystä. Tässä rakkulat ovat pieniä ja nousevat terveennäköiseltä iholta. Kosteat kääreet ja kylvettelyt sekä vahvat kortikoidilinimentit tai emulsiovoiteet nopeuttavat paranemista, mutta toistuvat episodit ovat tavallisia.

Käsi-ihottuman hoito

Niin käsi-ihottuman ennaltaehkäisyssä kuin hoidossakin on tärkeää suojata kädet kosteudelta (suojakäsine ja sen alla puuvillakäsine), käyttää perusvoiteita ja vähentää saippuan käyttöä korvaamalla se voidepesulla. Ärsytysihottumassa ja allergiasta johtuvassa ihottumassa ulkoinen syy pyritään poistamaan.

Lievää käsi-ihottumaa voi hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavalla hydrokortisonivoiteella muutaman viikon ajan. Käsissä voi pitää öisin apteekista saatavia puuvillahanskoja.

Pitkittyneen tai hankalan oireilun diagnostiseen selvittelyyn ja hoitoon tarvitaan lääkäriä. Syyn selvittelyyn kuuluu käsien lisäksi myös muun ihon ja jalkojen tarkastus. Mahdollisten kosketusallergioiden selvittely epikutaanitesteillä voi olla tarpeen, ja tilanteen mukaan arvioidaan työperäisen käsi-ihottuman mahdollisuus. Sienitulehdus poissuljetaan tarpeen mukaan.

Ihottuman ensisijaisena hoitona käytetään keskivahvoja tai vahvoja kortisonivoiteita. Tarvittaessa (yleensä) ihotautilääkäri määrää UV-valohoitoa tai sisäisiä lääkkeitä (immunosuppressiivisia lääkkeitä tai alitretinoiinia).

Muut käsien iho-oireet

Muita käsissä esiintyviä ihotauteja ovat psoriaasi, palmoplantaarinen pustuloosi ja punajäkälä.

Käsisilsa eli käden sienitulehdus on melko harvinainen. Sellaista voi epäillä, jos ihottuma on pelkästään toisessa kädessä. Jalkojen sieni-infektio puolestaan voi aiheuttaa kämmeniin rakkulaisen id-reaktion, joka muistuttaa vesikuloivaa käsiekseemaa. Myös bakteeri- tai virusinfektioon, kuten ihon streptokokkitulehdukseen tai enterovirusten aiheuttamaan enterorokkoon, voi liittyä kämmenten rakkulainen ihoreaktio.

Keratodermiaa eli ihon sarveiskerroksen paksuuntumista esiintyy kämmenissä ja jalkapohjissa. Tauti useimmiten hankittu, jolloin se alkaa vasta myöhemmässä aikuisiässä, mutta myös perinnöllisiä tautimuotoja tunnetaan. Kynsivallitulehdus voi olla kroonisen käsi-ihottuman oire tai itsenäinen akuutti tulehdus, jonka aiheuttaa usein kynsivallia painava kynsi. Myös syyhy voi oireilla käsissä, jolloin sormenväleissä, kämmenissä ja ranteiden sisäsivuilla näkyy hilseilyä ja pieniä yksittäisiä papuloita.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Käsi-ihottuma. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 22.2.2021.
  2. Aalto-Korte K, Pesonen M ja Suomela S. Käsiekseema. Suomen Lääkärilehti 2015;70(5):235-237.
  3. https://www.allergia.fi/iho/ihosairaudet/kasi-ihottuma/#68869848