Läiskäekseema (läiskäihottuma, kolikkoihottuma, eczema nummulare) on melko yleinen ihottuma, jonka oireena on nimensä mukaisesti lanttimaiset, pyöreät ihottumaläiskät. Läiskäekseemaa esiintyy eniten 40–60-vuotiailla miehillä ja toisaalta lapsilla, joilla se on usein osa atooppista ihottumaa.

Läiskäekseema luetaan niin sanottuihin sisäsyntyisiin ihottumiin. Taudin perussyy on monitekijäinen, ja mm. ihon kuivuus ja atooppinen taipumus, säärien turvotus sekä elimistön tulehduspesäkkeet voivat vaikuttaa ihottuman ilmaantumiseen ja sen kulkuun. Läiskäekseema toistuu usein samoilla henkilöillä, etenkin talvikaudella.

Läiskäekseeman oireet

Läiskäekseema oireilee iholla noin lantin muotoisina ja kokoisina läiskinä. Oireet alkavat usein syksyllä tai talvella ja rauhoittuvat kesällä. Yleisimmin säärien etupinnoille, joskus myös käsivarsiin ja keskivartalolle, ilmestyy karheita, muutaman senttimetrin läpimittaisia tarkkarajaisia, kutisevia läiskiä (kuva  ). Niiden ympärillä voi olla yksittäisiä pieniä nesterakkuloita (vesikkeleitä) ja keskellä rupeutuvaa karstaa. Läiskiä voi olla vain yksi mutta niitä on yleensä useampia, ja kova kutina saattaa häiritä yöunta. Oireita ei yleensä ole kaulalla tai kasvoilla.

Ihottuma voi alkaa pienestä ihorikosta ja raapimisen seurauksena läiskät laajenevat, lisääntyvät ja rupeutuvat. Läiskäekseemaa onkin kutsuttu myös "infektioekseemaksi", vaikka rikkonaisella iholla kasvavilla bakteereilla on vain harvoin merkitystä taudin kannalta.

Kuva

Läiskäihottuma sääressä. Läiskäihottumaan (kolikkoihottuma, nummulaariekseema, eczema nummulare) liittyviä ihomuutoksia sääressä. Ks. myös artikkeli Läiskäekseema (läiskäihottuma).

Kuva

Läiskäekseema kädessä. Nummulaarisen ekseeman, ”läiskäekseeman”, tyypilliset kuivarupiset, hienojakoisen hilseen peittämät laikut kädenselissä.

Kuva: Raimo Suhonen

Läiskäekseeman toteaminen

Läiskäekseema todetaan tyypillisen taudinkulun ja ihottuman ulkonäön perusteella. Koepalaa tai muita kokeita ei yleensä tarvita. Lapsilla ja nuorillaatooppinen ekseema voi olla läiskäekseeman näköinen. Alaraajojen turvotus lisää läiskäekseeman vaaraa, ja turvotuksesta johtuvan ns. staasiekseeman ja läiskäekseeman erottaminen toisistaan on joskus vaikeaa. Myös psoriaasi, neurodermatiitti, punajäkälä ja allerginen kosketusihottuma voivat muistuttaa lantti-ihottumaa.

Läiskäekseeman itsehoito

Iho kannattaa pestä säännöllisesti miedolla pesuaineella ja runsaalla vedellä ja sen jälkeen käyttää sopivaa perusvoidetta. Ihoa ei saisi hangata tai raapia. Hydrokortisonivoiteesta on jonkin verran apua. Myös auringon UV-säteily rauhoittaa ihottumaa.

Milloin lääkäriin?

Lääkärissä kannattaa käydä varhaisessa vaiheessa, sillä läiskien raapiminen ja infektoituminen edistävät ihottuman leviämistä. Läiskät häviävät parissa viikossa vahvalla kortisonivoiteella, mutta ne uusiutuvat helposti. Sen vuoksi kortisonivoidehoitoa jatketaan usein muutaman kuukauden ajan ylläpitohoitona 1−2 kertaa viikossa, ja muina päivinä käytetään perusvoidetta. Pitkittynyttä tautia voidaan hoitaa myös kalsineuriinin estäjävoiteilla (pimekrolimuusi tai takrolimuusi).

Jos läiskät tulehtuvat, tarvitaan kortisonivoidehoidon rinnalla paikallista tai sisäistä antibioottia. Joissakin tapauksissa lääkäri määrää kortisonitablettikuurin, UV-valohoitoa tai sisäisen immunosuppressiivisen lääkkeen. Lisäksi tarpeen mukaan suljetaan pois allerginen kosketusihottuma epikutaanikokeilla ja selvitetään mahdolliset krooniset ihottumaa ylläpitävät tulehduspesäkkeet.

Läiskäekseeman ehkäisy

Läiskäekseemaa voi jonkin verran ehkäistä hyvällä ihohygienialla ja käyttämällä säännöllisesti perusvoidetta, etenkin talvikaudella. Krooniset tulehdukset esimerkiksi hampaissa, poskionteloissa tai muualla elimistössä kannattaa hoitaa huolella.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Läiskäekseema (eczema nummulare). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. 17.3.2020.
  2. Salava A, Kruger N ja Remoitz A. Ekseemat yleislääkärin vastaanotolla. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(13):1565-75.