Pälvikalju (alopecia areata) on nopeaa hiustenlähtöä aiheuttava autoimmuunitauti, jossa elimistö reagoi karvatupen rakenteita vastaan. Tyypillisessä muodossaan pälvikalju ilmaantuu äkillisesti päänahkaan yhdelle tai useammalle muutaman senttimetrin läpimittaiselle alueelle. Hiukset irtoavat juurineen, ja iho on läiskän alueella sileä ja oireeton. Karvatuppi ei kuitenkaan tuhoudu, ja usein hiukset kasvavat itsestään takaisin kuukausien kuluessa. Uusia pälviä voi kuitenkin ilmaantua ja taudinkulku on arvaamaton.

Vajaalla 2 %:lla väestöstä on ainakin yksi pälvikaljuläiskä elämänsä aikana. Tauti voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta se on yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Pälvikaljua sairastavalla voi olla muitakin autoimmuunisairauksia kuten kilpirauhasen tulehdusta, valkopälveä (vitiligo) tai keliakiaa. Pälvikalju voi liittyä myös atooppiseen ihottumaan.

Pälvikaljun oireet

Taudinkulku on yleensä nopea, ja hiuksia alkaa yllättäen lähteä yhdestä tai useammasta kohdasta päänahkaa. Kaljuuntuva alue on useimmiten oireeton, mutta joskus se voi kutista tai aristaa merkkinä tulehduksesta karvatuppien ympärillä. Yksittäinen läiskä laajenee yleensä muutaman senttimetrin läpimittaiseksi, ennen kuin hiusten lähtö loppuu (kuvat , ). Läiskät voivat laajentuessaan yhdistyä suuremmiksi hiuksettomiksi alueiksi. Pälvikaljua voi olla myös kulmakarvojen, ripsien, parran ja ihokarvoituksen alueella. Alopecia totaliksessa kaikki hiukset irtoavat ja alopecia universaliksessa hiusten lisäksi irtoavat myös kaikki muut karvat (kuva ). Ne ovat selvästi tavallista pälvikaljua harvinaisempia tautimuotoja, joita todetaan noin 7 %:lla potilaista. Pälvikaljuun voi liittyä sormien kynsimuutoksia, yleensä kynnen pinnan kuoppaisuutta.

Jos pälvikalju esiintyy yksittäisinä läiskinä, hiukset kasvavat takaisin osittain tai täysin 50–80 %:lla potilaista vuoden kuluessa. Ennustetta huonontaa nuori ikä (lapsi), laaja-alainen hiusten irtoaminen (yli puolet hiuksista), kynsimuutokset sekä sukuhistoria. Pälvikalju voi uusiutua kerran tai useastikin vuosien kuluessa. Uusiutuminen on yleisempää laaja-alaisten tautimuotojen yhteydessä.

Kuva

Pälvikaljuisuus. Alopecia areata läiskiä päälaella.

Kuva: Raimo Suhonen

Kuva

Pälvikalju. Pienialainen pälvikalju paranee yleensä itsestään. Laikun iho on sileä ja hilseilemätön, mikä muun muassa erottaa sen sieni-infektiosta.

Kuva

Alopecia universalis. Alopecia totalis ja universalis ovat pälvikaljun äärimuotoja. Alopecia totalis rajoittuu päänahkaan, universaliksessa katoavat silmäripset, kulmakarvat ja muukin kehon karvoitus. Totaalialopeciasta toipuminen on harvinaista.

Kuva: Raimo Suhonen (kuva) ja Suvi Cajanus (teksti)

Pälvikaljun toteaminen

Diagnoosi on yleensä helppo. Hiukset irtoavat läiskittäin, ja päänahan iho on sileä ja terve. Läiskän reunoilla vetotesti on positiivinen (eli hiuksia lähtee kevyesti vetämällä vähintään 5), jos pälvikalju on vielä aktiivisessa leviämisvaiheessa.

Pälvikaljun itsehoito

Itsehoitolääkkeenä myytävä minoksidiili-liuos saattaa nopeuttaa hiusten kasvua, mutta se ei vaikuta muuten taudin kulkuun. Pienet läiskät voi peittää kampauksen muotoa muuttamalla, ja laajan pälvikaljun peruukilla. Puuttuvien kulmakarvojen alueelle voi teettää kestopigmentoinnin.

Milloin hoitoon?

Ensimmäisen pälvikaljuläiskän yhteydessä on diagnoosi hyvä varmistaa lääkärin vastaanotolla. Samalla voidaan huomioida mahdolliset liitännäissairaudet. Lääkäriin hakeudutaan lähiviikkoina.

Pienialaisella pälvikaljulla on hyvä spontaani paranemistaipumus, joten sitä ei välttämättä tarvitse hoitaa. Hiustenkasvua voi yrittää lisätä vahvalla kortisoniliuoksella. Joskus kortisonia käytetään myös ruiskeena ihon sisälle. Muiden paikallishoitojen, kuten PUVAn (psoraleenivoide ja ultravioletti A) ja ihon herkistyshoidon, tehosta ei ole tutkimukseen perustuvaa näyttöä. Pälvikaljun hoitoon on kuitenkin kehitteillä uusia sisäisesti ja ulkoisesti käytettäviä lääkkeitä, kuten ns. januskinaasi- (JAK) -estäjiä, jotka vaikuttavat taudin taustalla olevaan autoimmuunitulehdukseen.

Hiustenlähtö voi olla henkisesti varsin kuormittavaa ja psykososiaalinen tuki voi olla tarpeen. Moni laajaa pälvikaljua sairastava haluaa käyttää peruukkia. Maksusitoumuksen peruukin hankkimiseksi saa omasta terveyskeskuksesta.

Pälvikaljun ehkäisy

Pälvikaljun ilmaantumista tai uusiutumista ei voi ehkäistä. Käytössä olevat hoidot eivät vaikuta pälvikaljun pitkäaikaisennusteeseen.

Kirjallisuutta

  1. Bolduc C. Alopecia Areata. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 6.8.2020.
  2. Zhou C ym. Alopecia Areata: an Update on Etiopathogenesis, Diagnosis, and Management. Clinic Rev Allerg Immunol 61, 403–423 (2021).
  3. Kimpimäki T, Rajala T ja Salmi T. Pälvikaljupotilaiden herkistyshoidon teho. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(2):155-61.