Valkopälvi (vitiligo) on ihon autoimmuunisairaus, jossa tietyn tyyppiset valkosolut tuhoavat melaniinipigmenttiä tuottavia melanosyyttisoluja. Tämän seurauksena iholla näkyy vaaleita, helposti auringossa palavia läiskiä.

Vitiligoa esiintyy 0,5–2 %:lla väestöstä, niin lapsilla kuin aikuisillakin. 10–15 %:lla potilaista on myös muita autoimmuunisairauksia, tavallisimmin kilpirauhasen tulehdus. Noin joka kolmannen potilaan lähisukulaisellakin on valkopälvi.

Valkopälven oireet

Valkopälvessä yleisimmin raajoihin, joskus myös keskivartalolle tai kasvoille, ilmaantuu läiskiä, jotka laajenevat ja lisääntyvät hiljalleen (kuvat ja ). Joskus pieni ihovamma tai auringonpolttama voi aktivoida uuden läiskän kehittymisen. Läiskien lukumäärä ja koko vaihtelevat henkilöstä toiseen. Osalla pigmenttiä palautuu läiskien alueille, ja pienialainen vitiligo saattaa joskus hävitä kokonaankin.

Vitiligoläiskät eivät rusketu. Vaaleaihoisella läiskiä ei juurikaan havaitse talviaikaan, mutta kesällä ne erottuvat selvemmin. Läiskissä ei esiinny kutinaa, kirvelyä tai muita oireita.

Kuva

Valkopälvi (vitiligo). Valkopälvi eli vitiligo ilmenee ruskettumattomina läiskinä iholla.

Kuva

Valkopälvi käsivarressa. Valkopälvi eli vitiligo erottuu selvästi ruskettuneessa ihossa.

Valkopälven toteaminen

Valkopälvidiagnoosiin ei tarvita koepalaa tai muita kokeita, ja tauti selviää useimmiten yhdellä vilkaisulla. Joskus on tarpeen tutkia muiden autoimmuunisairauksien, kuten kilpirauhastulehduksen, mahdollisuus.

Erotusdiagnostisia vaikeuksia tuottavat joskus savipuoli ja leukoderma. Hiivasienen aiheuttaman savipuolen läiskät ovat kesällä vaaleita, mutta niissä on vitiligosta poiketen hentoa hilseilyä. Leukoderma eli ihon valkotäpläisyys tarkoittaa muuta ihoa vaaleampia läiskiä, joita aiheuttaa samassa kohdassa oleva ihottuma, joka on estänyt ihoa ruskettumasta auringossa. Nämä läiskät ovat reunoiltaan epätarkkoja, ja ne ruskettuvat seuraavana kesänä normaalisti, mikäli ihottuma on parantunut.

Halo-luomessa pigmentti häviää tilapäisesti luomen ympäriltä (ks. Värilliset luomet (pigmenttiluomet)). Tämä on vaaraton ilmiö ja edeltää usein luomen häviämistä.

Valkopälven itsehoito

Omin neuvoin pigmenttiä ei valkopälviläiskiin saa takaisin. Aurinkosuojaus on tärkeää, ja läiskien palaminen estetään vaatetuksen ja aurinkosuojavoiteiden avulla. Vaaleaihoisella muun ympäröivän ihon aurinkosuojaus vähentää vitiligoläiskien erottumista.

Milloin lääkäriin?

Valkopälveen ei ole varmuudella toimivaa hoitoa ja se voidaan jättää hoitamattakin, kunhan aurinkosuojauksesta huolehditaan. Jos valkopälvi on kosmeettisesti häiritsevällä alueella tai jos se aiheuttaa selvää psykososiaalista haittaa, voidaan käyttää jaksottaista hoitoa vahvalla kortisonivoiteella tai pitkäaikaista takrolimuusivoidehoitoa. Laaja-alaiseen valkopälveen voidaan kokeilla ultraviolettivalohoitoa. Lupaavia tuloksia on myös saatu JAK-estäjien ryhmään kuuluvilla uusilla immunosuppressiivisilla lääkkeillä.

Valkopälven ehkäisy

Valkopälven syntyä tai laajentumista ei voida ehkäistä.

Kirjallisuutta

  1. Neema S. Vitiligo. eMedicine. Päivitetty 20.7.2022.
  2. Koulu L. Vitiligo (valkopälvi). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 13.1.2021.