Nivustaipeissa, sukupuolielimissä (genitaaleissa) ja pakaravaossa voi esiintyä monenlaisia iho-oireita. Tavallisimpia ihottumia ovat ärsytys- tai kosketusihottumat, tali-ihottuma ja atooppinen ihottuma (ks. Ihottuma (ekseema). Niiden tyypillisiä oireita ovat ihon punoitus ja kutina. Kutina voi johtaa raapimiskierteeseen, jossa iho paksuuntuu ja syntyy neurodermatiittiläiskä.

Nivustaipeen silsa on melko tavallinen miehillä ja harvinaisempi naisilla. Se on tarkkarajainen, reunasta korostunut läiskä, joka voi levitä pakaravakoon ja pakaroihin (kuva  ).

Kuva

Nivustaipeiden ja pakaroiden silsa. Nivussilsa, joka on levinnyt laajalle myös pakaroiden seutuun. Silsan aiheuttaa usein Trichophyton rubrum -sieni. Tällä potilaalla oli silsaa myös varvasväleissä ja jalkapohjissa.

Hiivainfektiossa infektioalueen reuna mutkittelee, ja alueen ulkopuolella on pieniä erillisiä hiivainfektiopesäkkeitä (kuva  ).

Kuva

Hautuma ja hiiva. Hiivainfektio aiheuttaa punoittavia alueita erityisesti taivealueille ja paikkoihin, joissa iholla on tavallista enemmän kosteutta. Kyseessä on tällöin hautuma eli intertrigo.

Hautuman eli intertrigon oireena on nivustaipeiden tai muiden taivealueiden punoitus, hilseily ja kutina. Sen syntymistä edistävät diabetes, lihavuus, kuumuus, hikoilu, hankaus ja puutteellinen hygienia. Ihottumassa voi olla mukana hiiva- tai bakteeri-infektio.

Taivepsoriaasi nivusseudussa tai pakaravaossa muistuttaa varsinkin alkuvaiheessa tali-ihottumaa, silsaa, hautumaa tai hiivainfektiota. Psoriaasia löytyy yleensä myös muilta taive- ja ihoalueilta, kuten kainaloista ja päänahasta.

Korynebakteerin aiheuttama krooninen pinnallinen tulehdus eli erytrasma on tarkkarajainen, tasainen ja lievästi hilseilevä punaruskea alue nivusseuduissa, kainaloissa tai varvasväleissä (kuva  ). Erytrasma on yleensä oireeton, ja se voidaan hoitaa paikallisella sieni- tai antibioottivoiteella.

Kuva

Erytrasma nivustaipeessa. Erytrasma on tarkkarajainen, lievästi hilseilevä alue, joka on aluksi punainen ja muuttuu hiljalleen ruskeammaksi.

Sukuelinten alueen punajäkälä ja valkojäkälä muodostavat sinipunervia tai vaaleita alueita sukuelinten limakalvoille, välilihaan ja pakaravakoon. Ne haavautuvat herkästi.

Nivus-, genitaali- ja pakara-alueen ihossa esiintyy joskus paiseita. Myös krooninen märkivä hikirauhastulehdus oireilee tällä alueella.

Syyhypunkin tyypillinen oire ovat kivespussissa ja peniksen varressa todettavat punoittavat näppylät (papulat).

Iäkkäämmillä miehillä voi olla kivespussin pinnalla tummia verisuoniluomia, angiokeratoomia (kuva  ) tai 5–15 mm:n läpimittaisia kalkkionteloita (kuva  ). Molemmat ovat hyvänlaatuisia muutoksia, eikä niitä tarvitse hoitaa.

Kuva

Kivespussin angiokeratoomat. Kivespussin pinnalla näkyy tummia angiokeratoomia, jotka ovat hyvänlaatuisia verisuoniluomia.

Kuva

Kalkkiutuneita ihomuutoksia kivespussissa. Kalkkiutuneita sarveisonteloita ("ateroomia") tavallisimmassa esiintymispaikassaan, kivespussissa. Kalkkionteloita poistetaan tarvittaessa leikkaamalla, lähinnä kosmeettisista syistä. Kuva: Anna Hannuksela-Svahn.

Terskan ja esinahan alueen ihottumia kutsutaan balaniiteiksi. Oireen taustalla on useimmiten ekseema, psoriaasi, puna- tai valkojäkälä.

Pagetin tauti on harvinainen genitaalialueella tai nännin alueella esiintyvä syöpä. Sellaista voi epäillä, jos ihottuma ei parane odotetusti lääkehoidolla.