Oireet

Oireita ovat tiheävirtsaisuus, virtsapakko-oire, yövirtsaisuus, yhdyntäkivut sekä alavatsakivut, jotka pahentuvat rakon täyttyessä. Oireiden syytä ei tunneta tarkemmin, ja kyse on pikemminkin oireyhtymästä kuin spesifisestä sairaudesta.

Taudin toteaminen

Kliininen diagnoosi perustuu potilaan oireisiin ja muiden sairauksien poissulkuun. Niitä voidaan selvittää erityisillä tähän tarkoitukseen tarkoitetuilla kyselylomakkeilla. Laboratoriotutkimuksista ei ole apua muuten kuin bakteerin aiheuttaman virtsarakkotulehduksen poissulkemisessa.

Tunnusomaisena löydöksenä pidetään virtsarakon tähystyksessä eli kystoskopiassa rakon laajennuksen jälkeen todettavia pieniä limakalvon verenpurkaumia. Niin sanotussa urodynaamisessa tutkimuksessa rakon tuntohermotuksen herkistyminen aiheuttaa kivuliasta virtsapakko-oiretta jo alle 150 ml:n nestetäytöllä.

Itsehoito

Erilaiset ärsykkeet saattavat pahentaa oireilua, kuten monet ravintoaineet (voimakkaat mausteet, kahvi, sitrushedelmät, punaviini, hiilihappoiset juomat, kahvi, suklaa, tomaatti, banaani jne.) ja kylmä. Näitä siis kannattaa välttää, mutta ruokavaliota ei pidä tarpeettomasti rajoittaa.

Kylmältä kannattaa suojautua. Perinteiset tulehduskipulääkkeet tehoavat huonosti, koska kipumekanismi ei perustu prostaglandiinivälitteiseen tulehdusmekanismiin.

Hoito

Vaikka parantavaa hoitoa ei tunneta, oiretta helpottavia hoitoja on useita. Ne ovat kokemusperäisiä.

Lääkehoidoilla voidaan helpottaa kipuoiretta tai nostaa kipukynnystä. Eniten käytetty lääkeaine on amitriptyliini. Valtaosalla oireisto on lievä ja helpottuu kevyillä hoitomenetelmillä. Potilaat hyötyvät henkilökohtaisesta ohjauksesta ja tuesta.

Erilaiset rakon huuhteluhoidot voivat auttaa. Venytyshoito on vanhin ja edelleen ehkä käytetyin oireenmukainen hoitomuoto. Pitkäkestoiset laajennukset kuitenkin saattavat vaurioittaa rakkoa ja arpeuttavat sitä kerta kerralta pienemmäksi. Lisääntyvästi käytetty hoitomenetelmä on sakraalinen neuromodulaatio, jos muulla hoidolla ei ole saatu riittävää helpotusta oireisiin. Erittäin harvoin turvaudutaan leikkaushoitoon. Urologit ovat perehtyneet näihin hoitoihin.

Kirjallisuutta

  1. Leppilahti M. Virtsarakon kipuoireyhtymä (interstitiaalinen virtsarakkotulehdus). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.7.2022.