Noin 15 %:lla kouluikäisistä lapsista on atooppista ekseemaa. Se on useimmiten niin sanottua taiveihottumaa (kuva ). Muita yleisiä atooppisen ekseeman muotoja ovat rupeutuva, läiskäinen ihottuma (kuva ), niin sanottu ratsupaikkaihottuma reisissä ja pakaroissa (kuva ) sekä käsi-ihottuma (kuva ). Ihottumia on kaikkiaan yhtä usein tytöillä ja pojilla, mutta käsi-ihottumaa ja toistuvaa märkimistä useammin pojilla, reisi- ja pakaraihottumaa useammin tytöillä.

Kuva

Atooppinen ihottuma vauvan nilkassa. Pikkulapsen atooppisen ihottuman tyypillinen paikka nilkan etupinnalla. Voimakkaammassa ekseemassa saattaa syntyä taipeeseen haavauma. Se ei ole este kortikoidihoidolle, vaan sen aihe.

Kuva

Lapsen nummulaarinen ekseema. Nummulaarinen ekseema ei ole vain aikuisten tauti. Lapsella "kolikkoekseema" on yleensä yksi piirre atooppisessa ihottumassa. Tämä ekseeman muoto tarvitsee voimakkaammat hoidot kuin tavanomainen taiveihottuma. Silti vaste voi olla niukahko. (Kuva R. Suhonen)

Kuva

Atooppinen tulehtunut ihottuma pakaroissa ja reisissä. Nuoren potilaan pakaroiden tai reisien seudun atooppinen ihottuma, jossa on märkärupea. Ks. artikkeli Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma.

Kuva

Atooppinen käsi-ihottuma vauvoilla. Atooppista käsi-ihottumaa on joskus jo vauvoilla. Sitä on etenkin käsien selkäpuolilla. Ihottuma infektoituu helposti. Lisää tietoa pikkulasten atooppisesta ihottumasta, ks. Pikkulasten atooppinen ekseema.

Muita tyypillisiä ihottumalöydöksiä ovat valkohilse, pityriasis alba, niin sanottu kumisaapasihottuma (ekseema) varpaissa ja jalkapohjissa (kuva ) ja lumipalloihottuma (ekseema) sormissa ja kämmenissä, lieväasteinen iktyoosi eli "kalansuomutauti", talirauhastiehyiden sarveistapit (keratosis pilaris) (kuva ), huulten ja suupielten tulehdus (kuva ), korvannipukan poikittainen haavauma (kuva ), raapimisen aiheuttamat ruvet, kutinakyhmyt ja ihon paksuuntuminen eli jäkälöityminen (kuva ja ). Atooppisessa ihottumassa on tavanomaista useammin ihoinfektioita (kuva ).

Kuva

Atoopikon talvijalka. Isovarpaan alapinnan tyypillinen atooppinen talvijalka, juvenile plantar dermatosis, on yksi atooppisen ihottuman ilmenemismuodoista. Sieni-infektiolla ei ole siinä osuutta. Useimmiten oire vaivaa talvisaikaan ja paranee itsestään muutamassa vuodessa iän karttuessa. Eniten atooppinen talvijalka vaivaa esikouluikäisiä poikia.

Kuva

Keratosis pilaris olkavarressa. Keratosis pilaris mielipaikallaan olkavarren ulkosyrjällä. Se on tavallinen myös reisien ulkosyrjällä ja pakaroissa. Follikulaariset sarveistapit tekevät ihon karheaksi ja näppyiseksi ja iho punoittaa vaihtelevasti. Atooppisella nuorella iholla tämä sarveistumishäiriö on erittäin yleinen. Ilmiö on ihon ominaisuus, jolle ei ole hoitoa, mutta kesäaurinko ja rasvaaminen tasoittavat ihoa hieman.

Kuva

Halkeileva huulitulehdus atooppista ihottumaa sairastavalla pojalla. Halkeileva huulitulehdus (ks. artikkeli ) atooppista ihottumaa sairastavalla pojalla, jolta ei löytynyt ruoka-allergiaa.

Kuva

Eczema atopicum: korvannipukan tyven fissuura. Eczema atopicum. Taudille tyypillinen piirre on korvannipukan tyven fissuura. Vaikka se on haava, sen paras hoito on paikalliskortikoidi, jatkossa myös perusvoiteet.

Kuva

Atooppinen ihottuma ranteessa. Hangattu, jäkälöitynyt atooppinen ihottuma (ks. Atooppinen ihottuma) ranteessa. Iho on kyhnyttämisestä paksuntunut, punoittava ja ihopoimut näkyvät korostuneesti. Iho on osin rikkonainen ja tulehtunut. (Kuva Raimo Suhonen)

Kuva

Atooppinen ihottuma polvitaipeessa. Polvitaipeen atooppinen ihottuma (ks. Atooppinen ihottuma), johon on pesinyt bakteeri-infektio (stafylokokki-bakteeri).

Kuva

Atooppisen ihottuman bakteeri-infektio. Nuoren potilaan laaja atooppinen ihottuma, johon on tullut stafylokokki-bakteerin aiheuttama tulehdus. Tässä tapauksessa pitää hoitaa atopian lisäksi bakteeritulehdus antibiooteilla. Lisää tietoa lasten atooppisesta ihottumasta, ks. artikkeli Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma.

Oireet

Taiveihottuma (ekseema): Kaulassa, ranteissa, kyynärtaipeissa, polvitaipeissa ja nilkoissa iho paksuntuu eli jäkälöityy ja usein infektoituukin toistuvan raapimisen ja kyhnyttämisen seurauksena (kuvat , , ). Joskus jäkälöitymistänähdään kyynärpäissä ja polvissa ojentajapuolilla.

Ratsupaikkaihottuma: Pakaroissa ja reisien sisäpinnoilla on kuivaa, kutiavaa ekseemaa varsinkin tytöillä, harvemmin pojilla kouluiässä. Se rupeutuu ja infektoituu helposti (kuva ). Ratsupaikkaihottuma saattaa jatkua nuoreksi aikuiseksi saakka.

Käsi-ihottuma: Käsiekseemaa on joskus jo vauvoilla (kuva ), mutta vielä yleisempää se on kouluiästä aina noin 30 ikävuoteen saakka (kuva ). Sitä on useammin pojilla/miehillä kuin tytöillä/naisilla. Käsien infektioekseema liittyy nuorilla ja nuorilla aikuisilla lähes aina atooppiseen taipumukseen. Myös ärsytysekseeman vaara on suurempi atooppista ekseemaa sairastavilla kuin muilla.

Kuva

Atooppinen ekseema sormissa. Atooppisen ekseeman mielipaikkoja ovat muun muassa kädet, erityisesti sormet, rystyset ja kämmenen reuna. Ihossa näkyvät punottavat pienet rikkoumat ovat rikkiraavittuja akuuttiin käsiekseemaan kuuluvia vesikkeleitä. Ne kutisevat voimakkaasti ja raavitaan nopeasti rikki. Vähitellen iho alkaa hilseillä ja paksuuntua. Sekä akuutin vaiheen että kroonisen vaiheen ekseemaa on usein samassa kädessä, kuten tälläkin potilaalla.

Toistuvat ihoinfektiot: Jopa 90 %:lla ihoatoopikoista ihosta löytyy bakteeriviljelyssä Staphylococcus aureus -bakteeri (keltainen stafylokokki). Terveihoisista sellainen löytyy alle 5 %:lta. Usein viljelyssä kasvaa myös beetahemolyyttinen streptokokki ryhmä A tai G. Ne voivat aiheuttaa ihoinfektion (märkärupi, pyodermia) yhdessä tai erikseen. Stafylokokkien erittämät ärsyttävät proteiinit, niin sanotut superantigeenit, voivat pahentaa ihottumaa suoraan tai allergian kautta. Oireena on milloin karvatuppitulehdus, milloin laajemmat märkärupiset ihottuma-alueet.

Valkohilse (pityriasis alba) on yleinen, joskin harvoin diagnosoitu oire 3–16-vuotiailla lapsilla, harvoin sitä vanhemmilla henkilöillä. Sitä on noin 10 %:lla kouluikäisistä. Yhdeksän kymmenestä on alle 12-vuotiaita. Siinä on epätarkkarajaisia, aluksi punertavia läiskiä etenkin poskissa, joissa karvatuppien suut ovat lievästi koholla. Läiskiin tulee valkeaa hilsettä, mistä oire on saanut nimensä. Läiskät häviävät joskus jo muutamassa viikossa, useimmiten kuukausien kuluessa. Harvoin ne näkyvät yli vuoden ajan, mutta on tapauksia, jotka ovat kestäneet yli 10 vuotta. Läiskä jää 1–2 vuodeksi muuta ihoa vaaleammaksi.

Ihon valkotäpläisyys (leukoderma) (kuva ) tarkoittaa ihon pigmentin vaalentumista ekseeman parantuessa. Se muistuttaa jossain määrin valkopälveä. Leukodermassa ihon pigmenttisolut toimivat kuitenkin normaalisti. Pigmentti vaalentuu kahdesta syystä: ensiksi ekseemassa iho uusiutuu tavallista nopeammin ja edelliskesän pigmentti kuluu nopeammin pois ja toiseksi ekseema estää ihoa ruskettumasta normaalisti.

Kuva

Leukoderma (ihon valkotäpläisyys). Ihon valkotäpläisyydessä (leukodermassa) pigmentti kuluu pois ihon nopean uusiutumisen takia. Toisaalta ihottuma estää ihoa ruskettumasta. Pigmentti tasoittuu seuraavana kesänä, ellei ihottuma sitä estä. Lisää tietoa leukodermasta, ks. artikkeli Leikki- ja kouluikäisten lasten atooppinen ekseema, taiveihottuma.

Huulitulehdus eli keiliitti liittyy usein ruoka-allergiaan (kuva ). Atoopinen huulitulehdus on kuitenkin erotettava huulien pureskelun aiheuttamista oireista (kuva ).

Kuva

Huulenpurija. Huulenpurijalla ihottuma on huulipunan ulkopuolella. Huulipunan ja ihottuman väliin jää usein terve ihokaistale, kuten kuvan potilaalla. Lisää tietoa huulitulehduksista, ks. .

Neurodermatitis nuchae tarkoittaa kutiavaa raavittua ekseemaläiskää niskassa. Sitä esiintyy murrosikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla, ja se voi olla ainoa merkki atooppisesta ekseemasta.

Taudin toteaminen

Taiveihottuma ja muut lasten atooppisen ekseeman muodot diagnosoidaan oireiden ja ihottuman ulkonäön perusteella. Ruoka-allergialla on merkitystä alle vuoden ikäisillä lapsilla, joilla ihottuma on hankalahoitoinen. Allergiaselvitykset ovat harvoin tarpeen isommilla lapsilla. 'Varmuuden vuoksi' aloitetuista ruokavalioista ei ole osoitettu olevan hyötyä. 80–90 % koululaisten allergiaruokavalioista on turhia, jopa haitallisia.

Itsehoito

Pesemistä tai uimista ei ole syytä rajoittaa. Mitä enemmän rupia ja ihoinfektion merkkejä on, sitä enemmän iho tulisi pestä. Saippuaa on hyvä käyttää silloin, kun ihossa on infektion merkkejä. Yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta käytetään pahenemisvaiheessa kerran tai kahdesti päivässä 1–3 viikon ajan. Ylläpitohoidossa voi samaa voidetta laittaa uusiville ihottuma-alueille kahdesti viikossa muutaman kuukauden ajan. Muuten käytetään perusvoiteita. Kortisonivoiteista, joissa on mukana antibiootteja tai muita bakteerien kasvua estäviä aineita, ei ole sen enempää hyötyä kuin pelkistä kortisonivoiteista. Reseptittä saatavista antihistamiinitableteista ei ole osoitettu olevan hyötyä kutinan estossa. Myöskään omega-3 rasvahappojen tai muiden luontaistuotteiden hyödystä ei ole näyttöä. Kesäaurinko rauhoittaa ihottumaa yhdeksällä kymmenestä.

Milloin lääkäriin?

Yöunta häiritsevä kutina, verta vuotavat ruvet, kosmeettisesti ja sosiaalisesti häiritsevä ihottuma sekä ruoka-allergiaepäilyt ovat syitä lähteä lääkäriin. Lääkärin hoitokeinoja ovat vahvemmat kortisonivoiteet, niin sanotut kalsineuriinin estäjävoiteet, antibioottikuuri ja erikoistapauksissa sisäinen kortisonikuuri sekä UV-valohoito. Leikki-ikäisillä voidaan käyttää myös väsyttäviä antihistamiineja iltaisin, koska ne antavat paremman yöunen eikä tottumisvaaraa ole.

Ehkäisy

Atooppista ihottumaa ei voida varmuudella ehkäistä millään keinolla. Vaikka allergioita, allergista nuhaa ja astmaa esiintyy karjataloustiloilla selvästi tavallista vähemmän, kasvuympäristö ei vaikuta lasten atooppisen ekseeman esiintyvyyteen. Yli 6 kuukauden mittainen yksinomainen rintaruokinta ei estä allergisten sairauksien ilmaantumista.

Kirjallisuutta

  1. Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Atooppinen ekseema"
  2. Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Ruoka-allergia (lapset)"
  3. Kuitunen M. Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito. Lääkärin käsikirja [online]. Päivitetty 29.7.2013. Kustannus Oy Duodecim/Terveysportti/Lääkärin tietokannat. Saatavilla internetissä (vaatii käyttäjätunnuksen)