Päätarjonnassa (sikiön normaali asento) olevan sikiön syntymistä voidaan tarvittaessa nopeuttaa käyttämällä imukuppia. Synnytyspihtejä ei enää käytetä Suomessa.

Imukuppisynnytysten osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun alusta lähtien. Vuonna 2022imukuppisynnytykseen päätyi noin 10 % synnytyksistä.

Imukuppisynnytyksen aiheet

Imukuppia käytetään silloin, kun edellytykset alatiesynnytykselle ovat olemassa ja synnytystä halutaan nopeuttaa. Tavallisimmat syyt imukupin käyttöön ovat pitkittynyt ponnistusvaihe ja siihen liittyen synnyttäjän uupuminen tai epäily sikiön voinnin heikkenemisestä ponnistusvaiheen aikana.

Imukuppi on laite, joka kiinnittyy sikiön päähän alipaineella ja josta vetäen voidaan auttaa ponnistusvaihe loppuun ja vauvaa syntymään. Imukuppivedolla saavutetaan supistuksille tarvittava lisävoima. Lisäksi imukupin avulla voidaan osittain ohjata sikiön päätä edullisempaan asentoon (kuva ).

Kuva

Lapsen syntymän avustaminen imukupilla.

Kuva: Odottavan äidin käsikirja. Kustannus Oy Duodecim 2014

Synnytyksen eteneminen

Imukuppisynnytyksen edellytyksenä on, että kohdunsuu on täysin auki ja että sikiön pää on laskeutunut riittävän matalalle. Ennen imukuppivetoa arvioidaan vielä lantion koon riittävyys. Usein imuvedon yhteydessä leikataan väliliha (episiotomia), koska sekin nopeuttaa lapsen syntymistä. Imukuppi on pieni, halkaisijaltaan noin 6 cm oleva malja, joka asetetaan sikiön päätä vasten. Imukupin asettaminen tuntuu usein hetkellisesti inhottavalta, mutta kun se on asettunut hyvin, tämä ikävä tunne helpottaa.

Useimmiten käytetään niin kutsuttua pehmeää kuppia, jolloin veto voidaan aloittaa heti supistuksen aikana. Kun synnyttäjä alkaa ponnistaa, lääkäri auttaa samanaikaisesti imukupista vetämällä. Joskus tarvitaan vain yksi veto, mutta tavallisesti useampia (3–5 vetoa). Kun vauvan pää on syntynyt, kuppi irrotetaan välittömästi ja synnytys hoidetaan normaaliin tapaan loppuun. Joskus voidaan käyttää myös niin sanottua kovaa kuppia, jolloin alipainetta pitää kehittää 6–8 minuuttia ennen sikiön synnyttämistä imukuppivedolla.

Kirjallisuutta

  1. Uotila J, Tihtonen K. Synnytysoperaatiot. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 579–587.