Ensimmäinen lääkärintarkastus 10.-18. raskausviikolla

Käynnin yhteydessä selvitetään, miten raskauden alkuvaihe on sujunut ja onko tulevalla äidillä kroonisia sairauksia, lääkityksiä tai muita ongelmia, jotka voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja riskeihin. Samalla käydään läpi mahdolliset gynekologiset sairaudet, aiempien raskauksien kulku ja syntyneiden lasten terveys. Tärkeätä on keskustella mielenterveyteen liittyvistä seikoista, ravitsemuksesta, tupakoinnista sekä alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä.

Samoin selvitellään tulevan äidin työn laatua ja liittyykö siihen mahdollisia sikiöhaittoja (ks. Raskaus ja työ). Jos epäillään ongelmia, konsultoidaan ensisijaisesti työlääketieteen asiantuntijoita.

Ensimmäisen lääkärintutkimuksen yhteydessä voidaan tehdä gynekologinen tutkimus, jossa tutkitaan emättimen ja kohdun suun tilanne ja arvioidaan raskauden kesto tunnustelemalla kohdun koko. Alkuraskauden ultraäänitutkimus ja seulontatutkimukset tehdään yleensä äitiyspoliklinikoiden kanssa yhteistyössä.

Toinen lääkärintarkastus 35.–36. raskausviikolla

Tämän käynnin tarkoitus on arvioida tulevaan synnytykseen liittyviä seikkoja, mm. todeta mahdollinen poikkeava sikiön asento (tarjonta), varmistaa sikiön kasvu ja tunnistaa ne äidit, jotka tarvitsevat synnytyksen suunnittelun äitiyspoliklinikalla (epäsuhtaepäily, synnytykseen liittyvät muut riskitekijät). Gynekologinen sisätutkimus voidaan tehdä varovaisesti ja sisäsuuta ärsyttämättä ennenaikaisen synnytyksen uhan havaitsemiseksi, jos potilaalla on supistuksia tai painon tunnetta. Käynnin yhteydessä myös arvioidaan mahdollisten raskauden aikana havaittujen terveydellisten ongelmien merkitystä ja seurantaperiaatteita raskauden jälkeen.

Tarveharkintaiset lisäkäynnit lääkärillä

Ylimääräiset lääkärintarkastukset voivat olla aiheellisia, jos raskaana olevalla on krooninen sairaus, joka edellyttää lääkärin arviota, tai määräaikaisissa tarkastuksissa ilmenee terveydellisiä ongelmia, jotka edellyttävät lääkärin arviota tai hoitoa. Lääkärikäynti on tarpeen, jos odottavalla äidillä on häntä itseään huolestuttavia oireita tai muu tarve lääkärin vastaanotolle. Äidin työssä pärjäämistä voidaan arvioida ja tarvittaessa kirjoittaa lyhyitäkin sairauslomia.

Synnytyksen jälkitarkastus 5–12 viikkoa synnytyksestä

Käynnin yhteydessä käydään läpi äidin kokemukset raskaudesta ja synnytyksestä. Samalla selvitetään, onnistuuko imetys normaalisti. Tärkeätä on arvioida äidin mieliala ja jaksaminen sekä huomioida mahdolliset masennuksen merkit.

Jälkitarkastuksen yhteydessä voidaan tehdä gynekologinen tutkimus, mutta se ei ole välttämätön, jos synnytys on ollut ongelmaton. Tutkimuksesta voi myös kieltäytyä. Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan emättimen limakalvojen tilanne. Ne voivat olla hauraat ja punoittavat ennen hormonitoiminnan ja kuukautiskierron käynnistymistä. Tilanne korjautuu itsekseen, mutta jos ohuet limakalvot aiheuttavat haittaa, esimerkiksi yhdyntäkipuja, voidaan tarvittaessa kokeilla estrogeenipitoisia paikallisia puikkoja tai voiteita. Tutkimuksessa varmistetaan, ettei ole mitään tulehdukseen viittaavaa oiretta tai löydöstä.

Käynnin yhteydessä suunnitellaan jatkossa tarvittava raskauden ehkäisy. Kierukan voi asettaa jo ennen kuukautisten käynnistymistä. Keltarauhashormonia sisältäviä ehkäisypillereitä voi käyttää imetyksenkin aikana. Yhdistelmäehkäisypillereiden tai ehkäisyrenkaan käytön voi aloittaa imetyksen loppuvaiheessa, jolloin äidinmaito ei ole enää lapsen pääasiallinen ravinto.

Kirjallisuutta

  1. Uotila J. Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online, vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.11.2018.