Syy

Henoch-Schönleinin tauti (HSP) on erityisesti lapsilla esiintyvä pienten verisuonten tulehdustauti, jossa ihon, munuaisten ja suoliston verisuonissa todetaan tulehdussoluja ja vauriota. HSP kuuluu laajempaan joukkoon verisuonitulehdustauteja, mutta sen syytä ei tunneta. Kyse on ns. autoimmuunireaktiosta, jossa elimistön valkosolut reagoivat omia verisuonirakenteita kohtaan.

Oireet ja löydökset

HSP ilmenee leikki- ja kouluikäisillä lapsilla tavallisesti ihon verenpurkaumina, jotka näkyvät pieninä punaisina pisteinä ja laajempina punaisina läiskinä (purppura). Ihonverenvuotoja todetaan runsaasti alaraajoissa ja pakaroissa mutta myös muualla iholla. Ihomuutosten ohella ilmenee usein nilkkojen ja jalkapöytien turvotusta ja arkuutta, mikä vaikeuttaa kävelemistä. Ihoverenvuodot johtuvat verisuonten vauriosta ja läpäisevyyden lisääntymisestä.

Toinen tyyppioire HSP:ssa on vatsakipu, joka voi olla voimakasta ja herättää epäilyn vaikeasta suolisto-ongelmasta. Suolistoverenvuoto ja suolentuppeuma ovat harvinaisia HSP:n ilmentymiä, mutta niiden epäily vaatii aina sairaalatutkimuksia.

Kolmas ja ennustetta ajatellen tärkein HSP:n löydös on munuaistulehdus, joka ilmenee veri- ja valkuaisvirtsaisuutena ja harvemmin munuaisten vajaatoimintana. Verivirtsaisuus on normaalisti vain mikroskooppisesti todettavissa, mutta toisinaan virtsa muuttuu silmin nähden veriseksi. Munuaistulehdus voi olla osa taudinkuvaa heti sairauden alusta lähtien tai kehittyä joitakin viikkoja myöhemmin kuin vatsakivut ja iho- ja nivelvaivat.

Hoito ja ennuste

HSP:n oireet ja löydökset ovat hyvin vaihtelevia. Monien potilaiden kohdalla oireet asettuvat itsestään ilman hoitoa muutaman viikon tai kuukauden seurannassa. Jos lapsella todetaan voimakkaita vatsaoireita, hoidoksi määrätään kortikosteroidia suun kautta annosteltuna. Lääkityksen kesto riippuu oireiden voimakkuudesta, mutta tavallisimmin lääkitys kestää kuukauden. Jos lapsella todetaan munuaistulehduksen löydöksiä (punasoluja ja valkuaista virtsassa), tilanne varmistetaan usein munuaisbiopsialla (koepalalla). Tuloksesta riippuen hoidoksi voidaan aloittaa siklosporiinilääkitys. Muutamalle prosentille lapsista kehittyy krooninen munuaistulehdus, joka voi vaatia vuosienkin lääkityksen ja voi hyvin harvinaisissa tapauksissa johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja munuaisensiirtoon.

Ehkäisy ja itsehoito

HSP:n ilmaantumista ei voi mitenkään ehkäistä. Sairaus ei tartu henkilöstä toiseen. Taudin alkuvaiheessa iholle voi ilmaantua jatkuvasti uusia verenpurkaumia. Urheilun ja rehkimisen välttäminen tässä vaiheessa vähentää ihovuotoja. Vuodelepoa ei tarvita, vaan potilas voi muuten elää normaalia elämää, kuten käydä koulua.

Kirjallisuutta

  1. Ronkainen J, Koskimies O, Ala-Houhala M, ym. Henoch–Schönleinin purppura lapsilla. Duodecim 2007;123:1329–37
  2. Lahdenne P. Henoch-Schönleinin purppura. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.11.2018.