Pisamat

Pisamat eli teerenpilkut (ephelis) ovat 2–3 mm:n kokoisia vaaleanruskeita läiskiä kasvoissa ja joskus muuallakin ihossa (ks. kuva ). Niitä on punatukkaisilla useammin kuin muilla. Pisamat tummuvat auringossa ja häviävät talvella. Ne eivät ole luomia, sillä ihossa eri solujen määrä on normaali. Kyseessä on paikallinen melaniinipigmentin liikatuotanto. Lasten pisamat häviävät miltei aina iän lisääntyessä.

Kuva

Pisamat. Tyypilliset pisamat eli teerenpilkut lapsen kasvoilla. Lisää tietoa pisamista: ks. artikkeli Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Kesakot

Kesakot (lentigo) ovat pigmenttiläiskiä, joiden väri säilyy ympäri vuoden. Orvaskedessä olevan melaniinipigmentin määrä on paikallisesti lisääntynyt. Luomisolusaarekkeita ei kesakossa ole. Kesakoita ovat tavallinen kesakko (lentigo simplex) ja auringonvalon aiheuttama aktiininen lentigo (l. solaarilentigo, l. lentigo senilis) (kuva ).

Kuva

Solaarilentigot kädenselässä. Kädenselän pienet tummat laikut, solaarilentigot, ovat ikäihmisillä tavallinen, vaaraton ilmiö, josta on lähinnä esteettistä haittaa. Niitä on hoidettu laserilla ja nestetyppijäädytyksellä. Vertailuissa jälkimmäinen on tuloksiltaan vähintään laserin veroinen ja paljon halvempi. Varomattomasti tehtynä kummallakin tekniikalla tilalle voi saada leukoderman.

Kuva: Raimo Suhonen

Pienet kesakot eivät muutu pahanlaatuisiksi. Sen sijaan suuri, kasvoissa oleva jättikesakko (kuva ) voi muuttua melanooman esiasteeksi (lentigo maligna) ja siitä varsinaiseksi melanoomaksi (lentigo maligna-melanooma).

Kuva

Jättikesakko, ohimo. Jättikesakoita on tavallisesti kasvoissa. Ne ovat yleensä melko tasavärisiä ja tarkkarajaisia, hyvänlaatuisia.

Civatten poikiloderma

Civatten poikiloderma (ihokirjotauti) on aikuisiällä kaulan sivulle ilmaantuva verkkomainen, hailakka pigmentaatio (kuva ). Leuankärjen alla varjossa oleva ihoalue säilyy vaaleana. Civatten poikiloderman aiheuttaa pitkäaikainen aurinkoaltistus. Ongelma on kosmeettinen eikä vaadi hoitoa.

Kuva

Civatten poikiloderma. Civatten poikiloderma (ihokirjotauti) on kaulan sivuille hiljalleen ilmaantuva rusehtava hailakka värimuutos, jossa pigmenttiä näyttää kertyvän ihonystyjen väliin verkkomaisesti. Leuan varjostama ihoalue kaulalla pysyy vaaleana. Muutoksen aiheuttaa pitkäaikainen aurinkoaltistus, ja epäillään, että kosmetiikan hajusteet osaltaan herkistävät ihoa UV-säteilylle. Ongelma on pelkästään kosmeettinen.

Maitokahviläiskä

Maitokahviläiskä (café au lait-läiskä) on soikea, jopa usean senttimetrin läpimittainen maitokahvin värinen pigmenttiläiskä vartalolla (ks. kuva ). Alle kuusi maitokahviläiskää samalla henkilöllä ei edellytä lisätutkimuksia. Kuusi tai useampi vähintään senttimetrin läpimittainen läiskä voi olla merkki neurofibromatoosi 1-nimisestä perinnöllisestä sairaudesta.

Kuva

Maitokahviläiskä. Maitokahviläiskä (ranskalaisittain café au lait -läiskä) on muuta ihoa tummempi pigmentoitunut läiskä iholla. Nämä läiskät ovat yleensä viattomia. Jos läiskiä on paljon (yli kuusi), taustalla voi olla neurofibromatoosi-niminen perinnöllinen sairaus. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Beckerin luomi

Beckerin luomi eli Beckerin melanoosi ei ole melanosyyttiluomi vaan orvaskeden ja verinahan rakenteista syntynyt hyvälaatuinen pigmentoitunut ja usein karvaa kasvava läiskä ihossa. Se on tyypillisimmillään 1–2 kämmenen kokoinen, esiintyy hartiassa, rintakehällä tai lavassa miehellä, joskus naisellakin, ja on ilmestynyt siihen murrosiässä (ks. kuva  ). Muutos on vaaraton.

Kuva

Beckerin luomi. Beckerin luomi on pigmentoitunut vaaraton luomi, joka muistuttaa savipuolta. Laikun alueella on yleensä tavallista voimakkaampi karvankasvu. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Dermaalinen melanosytoosi eli mongoliläiskä

Dermaalinen melanosytoosi (mongoliläiskä) on synnynnäinen pigmenttimuutos (kuva ). Se on harvinainen vaaleaihoisella, mutta tavallinen erityisesti aasialaista syntyperää olevilla lapsilla. Sitä aiheuttaa sikiökautena syvemmälle verinahkaan jääneiden pigmenttisolujen eli melanosyyttien tuottama pigmentti.

Kuva

Mongoliläiskiä vauvan selässä. Mongoliläiskiä (mongolian spot, blue spot) vauvan alaselässä ja pakaroissa. Siniharmaa täysin vaaraton pigmenttimuutos on vauvaiässä selvimmin nähtävillä ja se häviää iän myötä. Mustelmaa muistuttavana se voi herättää virheellisesti lapsen pahoinpitelyepäilyjä. Aasialaisessa ja mustaihoisessa väestössä tällainen on jopa 90 %:lla vauvoista; valkoihoisilla se on harvinainen.

Kuva: Suvi Cajanus

Se on tavallisimmin yksittäinen tai useampi siniharmaa läiskä ristiselässä tai pakaroissa. Läiskä häviää yleensä kouluikään mennessä. Hoitoa ei tarvita.

Maksaläiskä

Maksaläiskä (melasma) on tumma, suurehko läiskä tavallisesti naisen poskessa tai otsassa, usein melko symmetrisenä molemmin puolin (kuva ). Se syntyy usein raskauden aikana tai ehkäisytablettien tai muun hormonihoidon seurauksena. Läiskä vaalenee usein synnytyksen jälkeen. Se tummuu auringossa. Tummumista voi estää käyttämällä auringonsuojavoidetta (UVA- ja UVB suoja, suojakerroin 30–50).

Kuva

Maksaläiskä. Maksaläiskä (melasma) posken iholla. Lisää tietoa ihon pigmenttimuutoksista: ks. artikkelit Värilliset luomet (pigmenttiluomet) ja Ruskea tai tumma läiskä iholla.

Maksaläiskää ei tarvitse hoitaa. Sen aiheuttamaa kosmeettista haittaa voi peittää meikkivoiteella. Paikallishoitoina voidaan käyttää tretinoiinia, atselaiinihappoa ja hydrokinonia sisältäviä voiteita, joista osa on reseptivalmisteita. Paikallishoitojen teho pigmentaatioon on usein heikko.