Halkeilevista kantapäistä (lat. xerosis plantaris) kärsii hyvin moni nainen, eikä vaiva ole harvinainen miehilläkään. Jalkapohjien, erityisesti kantapäiden, sarveiskerroksen paksuntuminen ja halkeilu johtuvat ilmeisesti perinnöllisestä taipumuksesta. Paksu sarveiskerros halkeilee helposti, ja halkeamat ulottuvat verinahkaan saakka. Ne voivat olla hyvin kipeitä ja rajoittavat monien liikkumista.

Alla luetellaan useita kotihoitokeinoja. Jalkojenhoitajat käyttävät samoja tuotteita ja menetelmiä.

Jalkakylvyt

Sarveiskerros pehmenee parhaiten jalkakylvyssä. Tavallinen vesijohtovesi kelpaa, mutta niin tavallinen suola kuin varsinaiset jalkasuolatkin nopeuttavat kostumista ja helpottavat sarveiskerroksen mekaanista ohentamista. Sopiva kylpyaika on 15–20 minuuttia.

Raspaus ja höyläys

Paksua sarveiskerrosta ohennetaan monin tavoin. Joillekin riittää hankaaminen kylvyn jälkeen karkealla pyyhkeellä. Useimmat turvautuvat santapaperiraspiin tai hohkakiveen. Paksuin sarveiskerros ohentuu nopeimmin varsinaisella jalkahöylällä, jonka terä muistuttaa vanhan "partahöylän" terää. Raspeja, hohkakiveä ja jalkahöyliä myydään apteekeissa ja kemikalioissa.

Internetin keskustelupalstoilla jotkut ovat sitä mieltä, että innokas raspaus saa sarveiskerroksen paksuuntumaan aikaisempaa nopeammin. Väite pitää osin paikkansa, sillä ihon ärsyttäminen nopeuttaa orvaskeden uusiutumista, joka näkyy sarveismassan lisääntymisenä. Raspin vaikutus on siihen kuitenkin niin vähäinen, ettei raspausta tarvitse vältellä. Sopiva väliaika raspausten välillä on 1–4 viikkoa. Jos kantapäiden hoidossa turvautuu jalkojenhoitajaan, sopiva hoitoväli on 3–6 viikkoa.

Voiteet

Paksujen kantapäiden ja kuivien jalkojen hoitoon suositellaan hyvin erityyppisiä voiteita. Aiheesta on tehty joitakin asiallisia tutkimuksia eikä niissä ole todettu merkittäviä eroja voiteiden välillä. Voide kannattaa siis valita henkilökohtaisen mieltymyksen mukaan. Vaseliini sopii tarkoitukseen yhtä hyvin kuin kalliimmat erikoisvoiteet.

Laastarit ja hydrokolloidilevyt

Halkeaman saa nopeimmin kivuttomaksi, kun sen peittää laastarilla tai hydrokolloidilevyllä. Tavallinen hartsiliimalaastari pysyy paikallaan 2–3 vuorokautta, hydrokolloidilevy jopa viikon. Ihoteippiä voi käyttää, mutta tavallisesti se ei kestä hankaavissa paikoissa, kuten kantapäissä.

Milloin lääkäriin?

Ihotautilääkärin puoleen on syytä kääntyä, kun tilanne ei pysy hallinnassa kotikonstein tai jalkojenhoitajan menetelmin. Lääkärin keinoja ovat erittäin vahva kortisonivoide ja suun kautta otettava asitretiini-lääke. Vahvat ja erityisen vahvat kortisonivoiteet hidastavat ihosolujen jakautumista ja vähentävät siten sarveiskerroksen kehittymistä. Harvoin ne kuitenkaan auttavat riittävästi.

Hankalimmissa tapauksissa (ks. kuva ) turvaudutaan asitretiiniin. Asitretiini ohentaa jalkapohjien ihoa. Lääkkeellä ei kuitenkaan ole kestovaikutusta. Jos sen käyttöön ei liity haittavaikutuksia, voi sen syöntiä jatkaa tarvittaessa jopa vuosia.

Kuva

Halkeileva kantapää. Tavallista vaikeampi kantapään sarveiskerroksen paksuuntuminen ja halkeilu. Ks. Halkeilevat kantapäät.Kuva: Matti Hannuksela

Ehkäisy

Ei tunneta keinoja, joilla jalkapohjien ja erityisesti kantapäiden liikasarveistumista voitaisiin ehkäistä.