Raskaus ja iho

Raskaus ja ihon rasvaisuus

Rasvaisessa ihossa talirauhaset toimivat häiritsevän voimakkaasti. Sen oireita ovat tali-ihottuma (ks. Tali-ihottuma) ja päänahan hilseily (ks. Hilse). Raskauden aikana ihon rasvaisuus yleensä vähenee lisääntyvän estrogeenin myötä. Myös akne usein lievittyy (ks. Akne).

Raskaus ja hiukset

Raskauden aikana hiukset voivat hyvin. Hiuksia ei lähde, ne kiiltävät ja kasvavat tavallista voimakkaammin. 1–3 kuukautta synnytyksen jälkeen hiuksia alkaa kuitenkin lähteä voimakkaasti ja tämä kestää tavallisesti pari kuukautta (ks. Hiustenlähtö ja kaljuuntuminen). Kyseessä on raskauden jälkeinen normaali fysiologinen ilmiö nimeltään telogeeninen hiustenlähtö. Hiusten määrä ja kunto palaavat raskautta edeltäneeseen tilaan 6–12 kuukauden kuluessa.

Raskaus ja atooppinen ekseema

Atooppisen ekseeman vallitsevuus aikuisilla on noin 10 %, ja 25–30 %:lla on joskus ollut atooppista ekseemaa (ks. artikkeli Atooppinen ihottuma). Taudin kulku raskauden aikana vaihtelee huomattavasti. Monilla oireet lievittyvät, mutta pienellä osalla pahenee. Atooppinen ekseema voi myös puhjeta kuivaihoisilla raskauden aikana.

Raskauteen liittyvä atooppisen ekseeman paheneminen tai ekseeman puhkeaminen ilmenee yleensä jo raskauden alkupuolella, jatkuu raskauden loppuun saakka ja usein rauhoittuu synnytyksen jälkeen. Se voi myös toistua seuraavissa raskauksissa. Pahenemisen mekanismia ei tunneta tarkemmin, mutta taustalla lienee raskauden aiheuttama muutos tulehdusvälittäjäaineiden tasapainossa. Oireena on joko aikuisille tyypillinen kasvo- ja taivepainotteinen ihottuma tai vartalon ja raajojen papulainen, voimakkaasti kutiseva ihottuma.

Raskausajan atooppiseen ekseemaan käytetään hydrokortisonivoidetta ja lääkärin valvonnassa myös vahvempia kortisonivoiteita. Aurinko ja ultraviolettivalohoito auttavat myös raskauden aikaiseen atooppiseen ihottumaan.

Raskauskutina (pruritus gravidarum) ja raskaushepatoosi

Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana voi ilmaantua voimakasta kutinaa, joka alkaa äkillisesti kämmenistä ja jalkapohjista ja leviää muualle ihoon. Kutinan taustalla on raskaushormonien aiheuttama sappitietukos, ja siihen voi liittyä maksaentsyymien tai sappihappojen pitoisuuden nousua. Tällöin puhutaan raskaushepatoosista (ks.Raskaushepatoosi), joka todetaan noin 1 %:lla raskaana olevista naisista. Taipumus raskaushepatoosiin on perinnöllistä, ja se uusiutuu noin puolella seuraavien raskauksien aikana.

Monimuotoinen raskausihottuma

Monimuotoinen raskausihottuma tunnetaan myös englanninkielisillä nimillään polymorphic eruption of pregnancy (PEP) ja pruritic urticarial papules and plaques of pregnancy (PUPPP). Sitä esiintyy noin 0,5 %:lla raskaana olevista naisista. Oireet alkavat raskauden viimeisten viikkojen aikana ja joskus vasta synnytyksen jälkeen. Tauti on nimensä mukaisesti monimuotoinen: oireet muistuttavat usein nokkosihottumaa, mutta joskus voi esiintyä pieniä rakkuloita tai ihon laaja-alaista punoitusta. Ihottuman painopiste on alavatsassa, pakaroissa ja reisien yläosassa, harvoin yleistyneenä muualla kehossa (kuva ).

Monimuotoisen raskausihottuman syytä ei tunneta. Useimmat potilaat odottavat ensimmäistä lastaan ja tauti uusiutuu vain harvoin seuraavien raskauksien yhteydessä. Oireet häviävät muutamassa viikossa jälkiä jättämättä. Hoitona käytetään kortisonivoiteita ja antihistamiinia, joskus sisäistäkin kortisonia.

Raskauspemfigoidi

Raskauspemfigoidi on harvinainen autoimmuunitauti, jossa orvaskeden ja verinahan välissä olevaan tyvikalvoon kertyy kudosvasta-aineita. Tauti alkaa useimmiten raskauden viimeisellä kolmanneksella ja se muistuttaa alkuun oireiltaan monimuotoista raskausihottumaa. Navan seutuun ja sen jälkeen myös muualle vartalolle ja raajoihin ilmestyy nokkosihottumaa muistuttavia kutisevia läiskiä, joista kehittyy seuraavien viikkojen aikana vaihtelevan kokoisia nesterakkuloita. Oireet häviävät viikkojen tai kuukausien kuluessa synnytyksen jälkeen.

Raskauspemfigoidi uusiutuu herkästi seuraavien raskauksien aikana entistä vaikeampana. Hoito on keskitetty erikoispoliklinikoille.